Uutisia

kirpeä luonto sää
Ruotti
bitande, bitter (köld)
Suomi
karvas, terävä, pureva
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä: kirpeä pakkanen.
Lähde
Isoniemi, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirrehtiä luonto
Ruotti
tjäla
Suomi
routaa
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Parakka: jättää maan sulaksi eikä kirrehti.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirrehtyä luonto
Ruotti
tjäla, uppstå tjäle
Suomi
routaa, jäätyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Svappavaara, Parakka: maa kirrehtyy.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirrenaika luonto
Ruotti
tjältid
Suomi
roudanaika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirrettyä luonto
Ruotti
tjäla, uppstå tjäle
Suomi
routaa, jäätyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara: maa kirrettyy.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirretön luonto
Ruotti
tjällös, ofrusen (mark)
Suomi
routaton
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirrukka luonto sää
Ruotti
bitande, bister
Suomi
ankara, myrskyisä, tuima
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Om vind.
Lähde
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
onkka lainasana-saame luonto
Ruotti
djup sjöliknande vik med ett sund mellan vik och vattendrag, kan ha tillopp
Suomi
järvenmallinen syvä lahti missä on salmi vesistöön
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Enontekiö, Parakka, Vettasjärvi
Esimerkki
Enontekiö Enontekiö, (ylheinen), Parakka, Vettasjärvi: kauhea reikä juuri ku onkka. Parakka: kyllä onkissa veethän rantanuottaa.
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen 1932. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirrukka tuuli luonto sää
Ruotti
snålblåst
Suomi
kylmä viileä tuuli
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Under 10-15 Celsius, +.
Lähde
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
laakaranta luonto lainasana
Ruotti
flack, vid strand
Suomi
laaja, laakea ranta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kirsi luonto lumi
Ruotti
tjäle; tunn skare
Suomi
routa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Ullatti
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-02
kirsi luonto
Ruotti
tjäle
Suomi
routa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari, Jyykeä, Vesisaari, Kemi, Kuolajärvi, Sodankylä, Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, Kompelusvaara, Täräntö, Sieppijärvi, (ylheinen)
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa routa
Lähde
I. Tuovinen, Tiesmaa, Artimo, Liljeblad, Paloheimo, Rapola, B. Winsa: ordbok. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kirsittää luonto
Ruotti
låta tjäla
Suomi
antaa routua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara: ettei kirsitä niittyjä.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kirttävä luonto
Ruotti
tjälande
Suomi
routava
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara: kirttävä pakkanen.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kirttää luonto
Ruotti
tjäla
Suomi
routaa, jäätyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Täräntö, Kompelusvaara
Esimerkki
Täräntö, Kompelusvaara: alkaa kirttämhään maata.
Lähde
I. Tuovinen, Tiesmaa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kuohuaalto vesi
Ruotti
skumvåg
Suomi
kuohuaalto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
laiju luonto vesi
Ruotti
bottenområde i djupgrav, djupplats i vattendrag
Suomi
kari; hautapaikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: laitu se on järven tai väylän suanossa se matalampi kohta, joko on kalat nousheet laijule.
Kulttuuri taustaa sanasta
Exemplet indikerar att betydelsen är grunt vattenområde.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
karhaakisto puu luonto
Ruotti
ung, tätvuxen, kort granskog; ung tätvuxen barrskog
Suomi
nuori kuusimetsä, havu-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Sodankylä, Kittilä, Täräntö, Tornionlaakso, Arpela, (ylheinen), Ylitornio, (ylheinen), Kätkäsuanto, Sieppijärvi, (ylheinen); Täräntö, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans karahakisto
Lähde
I. Tuovinen, Airila, Tapainen, Liljeblad, Kena, Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kiuhtua luonto
Ruotti
tillta (kyla)
Suomi
kiihdyttää, pakkanen lisääntyy
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä: pakkanen kiuhtuu.
Lähde
Anthoni. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kiuhtuva ilmaus luonto
Ruotti
tillta (vind, kyla)
Suomi
kiihdyttää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari Inari: kiuhtuu tuuli.; Inari
Esimerkki
Inari: kiuhtuu kiuhtuu kum pöllönpojan nälkä.
Lähde
Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
aamuaurinko luonto sää
Ruotti
morgonsol
Suomi
aamuaurinko
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kiukha kotitalous luonto
Ruotti
stenbädd, -röse
Suomi
raunio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sarvisvaara, Puoltikasvaara
Esimerkki
Sarvisvaara, Puoltikasvaara: kivestä rakenettu niinku kiukha rakenettu kivestä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans kiukas.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-02
kiukka vesi näkymätön maailma luonto
Ruotti
plötslig tvär kurva i vattendrag, väg, tvär böjning i ngt föremål
Suomi
äkkimutka, jyrkkämutka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Arpela, Kompelusvaara
Esimerkki
Rovaniemi, Kittilä, Arpela, (ylheinen), Kompelusvaara: kiukka painimpuu. Kompelusvaara: jos uusikuu makkaa selälensä ninkul lapsen kehto ja kiukat nokat, nin sen kuun ajala tullee kovia pakkasia, jos se om pystössä nin tullee lauha kuu enimpäin, jos pystössä ja näkkyy vanhaata pohjaa nin tullee lauhat ilmat koko kuuksi.
Lähde
I. Tuovinen, Airila, Isoniemi, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kiukka luonto vesi
Ruotti
snabb väg i vattendrag eller på land
Suomi
kätevä tie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö, Kuolajärvi
Lähde
I. Tuovinen, Sipola. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02