MEÄN SANA
Ruotti
honhund, tik
Suomi
naaraskoira
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Inari, Kittilä, Ylitornio, Vittanki.; Vittanki
Esimerkki
Vittanki: huoranakku.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, nakku s. tik (om hund); endast i sydvästfi naakku och nordfi (ALE 91, SMSA).
Lähde
Kompelusvaara Vittanki.
Tallennin I. Tuovinen, Airila, Aejmelaeus, Mattila, Itkonen, Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
korn
Suomi
ohra
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Alatornio, Kittilä, Rovaniemi, Sodankylä, Raisinvuono, Kuolajärvi, Kemi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, ohra s. korn; östfi otra id (ALE 71, SMSA). Soppa af twättat korn, kallas Kornwattn, ganska tjenlig och god dryck i febrar, utspäder bloden, dämpar hetta och lindrigt föder... ...Malt är egenteligen halfgrott och torkat korn: soppa deraf kallas Wört, hwaraf med humla och gäst tilredes, som bekant är, dricka eller öl. Af inkokt wört blifwer en Wörtsirap, som i Bröstsjuka, hosta och Lungsot wisar sin stora nytta. Skjörbjuggs-dryck tillagas af 1 halfstop renat malt, hwarpå slås 3 halfstop sjudande hett wattn, omröres, låter det några timmar stå öfwertäckt, silas och drickes fr. 1 til 3 halfstop om dagen: härmed har Cap. COOK lyckeligen botat Skjörbjugg under flere års resor omkring jordklottet.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Hannula, Artimo, Liljeblad, Rapola, Kena
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
besvärja
Suomi
manata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, toinen on noitunu toisen karjhan karhun
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, noitua v. få till stånd ondskefulla händelser genom spådom; främst västfi (S Vihonen k 2278, SMSA).
Lähde
Tallennin Paavola, Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
honkatt
Suomi
naaraskissa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Birger Winsa; Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord naaraskissa s. honkatt (ALE 96, SMSA).
Lähde
Tallennin Lars Lampinen 2009-05-25
Muokattu
2013-05-08
naaras
puu
Ruotti
honträ, träd med grenrot i en grop
Suomi
puu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Sieppijärvi
Esimerkki
Sieppijärvi: naaras kuusi: oksat lähtevät niinku kuopista ja net kuopat ovat pehmeämpää, luijaa puuta.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
hona (fågel, djur)
Suomi
naaras
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, naaras- s. hon-, om fågel; östfi akka- id, jfr emä- (V Uimonen k 6077).
Lähde
Tallennin Birger Winsa 2010-05-07
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
tall, fullvuxen tall
Suomi
mänty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Jyykeä, Kuolajärvi, Vittanki, Jellivaara, Enontekiö.; Ylitornio, Vittanki
Esimerkki
Ylitornio: lyöhää mänthyym pilkat. Vittanki: ei sill ole päätä mäntyäkhään.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa jouhi-, paska-, rapa-, hyöty-, räkämänty västfi, mänty s. tall; östfi petäjä, petäs m fl id (ALE 48, SMSA).
Lähde
Tallennin Syrjänen, Airila, Rapola, Liljeblad, Miettinen, Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
påskmat av malt
Suomi
mämmi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Den urgamla västfinska mämmin har spridits till övriga Finland under 1900-talet (Uusivirta 1982:157). < svenska?
Lähde
Tallennin Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
med
Suomi
myötä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: otit myötäk kaikki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, myötä ad. med, tillsammans; även i södra karelskan (P Saukkonen k 2178, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
pörtes ugn, eldplats
Suomi
pirtinpesä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, muuri s. eldplats i ugn; östfi uuni, pätsi m fl id (P Kovanen k 1179, SMSA).
Lähde
Tallennin Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
morbror
Suomi
eno
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi. eno västfi, murbruuri s. morbror; endast fiT och sydvästfi, allmänfi eno id (ALE 471, SMSA). Här har jag ändrat från morpruuri till murbruuri
Lähde
Tallennin Lars Lampinen 2006-02-05
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
mormors, farmors hemgård
Suomi
isoäidin kotipaikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen 1932
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
mormor, farmor
Suomi
isoäiti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinska mummu (ALE 468, SMSA).
Lähde
Tallennin Miettinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
manligt kön
Suomi
miespuolinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sirpa Honka-Vasara
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. miehinen s. manligt kön (Sirpa Honka-Vasara k 6495, SMSA).
Lähde
Tallennin Lars Lampinen, 2006-10-15
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
humla; bi
Suomi
kimalainen
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Väylänvartiset sanakirja.
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
humla; bi
Suomi
kimalainen, mehiläinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kveeni, Jyykeä, Jyykeä, Kemi, Rovaniemi.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: kyllä mie kuuntelin mettiäisiä pitkän aikaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa mehiläinen västfi, mettiäinen s \'kimalainen, humla\' (H Lahdenperä k 4624, SMSA).
Lähde
Tallennin Artimo, Miettinen, Rapola
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
besöksgåva
Suomi
vieraillulahja
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, meniäiset s. gåva vid besök; endast fi Alat (H Mörsäri k 2543, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa 2010-01-05
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
ilsk, vresig person, skrikig person
Suomi
äkäinen, kärttyisä, kirkuva (henkilö)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi.; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: huutaa kuin marjakarhu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans marjakarhu.
Lähde
Tallennin Miettinen, Liljeblad, Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
ilsk (hon)björn, bärätande björn
Suomi
karhu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ei ylheinen, Kainulasjärvi.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: ärjyy ku marjaskarhu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, marja(i)skarhu s. björn som äter bär; även på Karelska näset (K Toivainen k 5594, SMSA).
Lähde
Tallennin Itkonen
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
fiskepatadel
Suomi
kalapadon osa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari.; Kolari
Esimerkki
Kolari: perävaaja, marinvaaja, vittajalka, patoporras.
Lähde
Tallennin Valonen
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
inntertaksbjälke
Suomi
sisäkatonniska
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Simo.
Kulttuuri taustaa sanasta
Stock mellan vägg och takbjälke på vilken brädtaket läggs som grund för spån.
Lähde
Tallennin Räsänen
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
fiskepatastör
Suomi
kalanpato seiväs
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala, Tornedalen, Rovaniemi, Rovaniemi, Karunki, Karunki, Kolari, Pajala, Pajala, Pajala.; Pajala
Esimerkki
Pajala: ristivaajat, orpovaajat, marimet.
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, marin s 'stödben i laxpata' (Paunonen 1987:219).
Lähde
Tallennin Valonen, Paloheimo, Artimo
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
kalvs löpmage
Suomi
juoksutusvatsa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Kittilä, Simo, Kittilä, Sieppijärvi, Alatornio, Muonio, Vittanki, Vittanki, Jukkasjärvi, Parakka.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: siin on mako, kuninkhaalakki ja satakerttu ja maha, vasikan maola juoksetethaam maitoa, muita vaim tehhään makkaraksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Används som löpe vid osttillverkning. Västfi, mako s. kalvs löpmage (M Kaukiainen k 3696, SMSA). Västfi, mako s. kalvmage som används till ostlöpe (Paunonen 1987:219).
Lähde
Tallennin Syrjänen, Airila, Räsänen, Artimo, Miettinen
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
kalvs löpmage (för ostlöpe)
Suomi
juoksutusvatsa
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Lähde
Paunonen 1987:219.
Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2013-05-08