Uutisia

lohottaa kotitalous
Ruotti
få hack (egg)
Suomi
saa lovia
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: lohottaa se terä kun kivheen käy.
Lähde
Tallennin Anthoni
Muokattu
2013-05-07
lohmia puu
Ruotti
klyva stor vedbit
Suomi
halkoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Täräntö
Esimerkki
Täräntö: lohmithaan ku pälke isomalta halasthaan.
Lähde
Tallennin Tiesmaa
Muokattu
2013-05-07
loihtari shamaani näkymätön maailma
Ruotti
lillnåjd
Suomi
noita, manaaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: oli se vähäsen loihtari ittekki.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-07
loihtaämmä shamaani nainen näkymätön maailma
Ruotti
trollkvinna
Suomi
noita, manaaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: ilkeä loihtaämmä toisessa talossa. se ilkeä ämmä oli kironus sen, että sullek kantaa para.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-07
loihtari shamaani näkymätön maailma
Ruotti
besvärjare, nåjd
Suomi
noita, manaaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: se pani Vinshaan takasi. ja varsin alko lehmiltä ku saksila menemhän jalkoja poikki, se armahti. s ei pannuh hengen pääle. äijäfaari se muisteli, ja oli se vähänen loihtari ittekki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Lampan-noita tappeli Vinsan-noijan kans. Lampan-noita valitettavasti voitti. Minun isoisän isä.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-07
lohuttaja ihminen
Ruotti
tröstare
Suomi
lohduttaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
Muokattu
2013-05-07
lohutella ihminen
Ruotti
trösta
Suomi
lohduttaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen, Kemi.
Lähde
Tallennin Häll, Kaarakka
Muokattu
2013-05-07
lohta rakennus lainasana
Ruotti
vind (ladugård, gård, hus, stall)
Suomi
ullakko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jyykeä, Raisinvuono, Raisinvuono, Vesisaari, Sodankylä.; Inari
Esimerkki
Inari: kana muni navetan lohtaan.
Lähde
Tallennin Kena, Itkonen, Syrjänen, Rapola
Muokattu
2013-05-07
lohta rakennus lainasana
Ruotti
loft
Suomi
ullakko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jyykeä, Vesisaari.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa luhti.
Lähde
Tallennin Syrjänen
Muokattu
2013-05-07
lohmia termi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
vara slösaktig, frikostig
Suomi
tuhlata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: jos se antaa lohmimalla.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-07
lohkokunta kalastus kotitalous
Ruotti
fiskelag med fiskerätt
Suomi
kalastuskunta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
Muokattu
2013-05-07
lohtuttaa ihminen jellivaaransuomi
Ruotti
trösta
Suomi
lohduttaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Markitta Gällivare
Lähde
Tallennin John Josefsson 2010-09-14
Muokattu
2013-05-07
veistää puu kotitalous
Ruotti
hugga försiktigt med yxa
Suomi
veistää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kainulasjärvi, Täräntö, Svappavaara.
Lähde
Tallennin Tiesmaa, Tuovinen
Muokattu
2013-05-07
veistää länsisuomi
Ruotti
tälja, splinta (yxa), bila
Suomi
veistää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Jyykeä, Simo.; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: veistää puuta sileäksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pälkkiä. Västfi, veistää v. tälja (byggnadsterm); östfi vestää id (K Keränen k 4158a, SMSA).
Lähde
Tallennin Paloheimo, Rapola, Räsänen, Liljeblad
Muokattu
2013-05-07
vaulamakkara ruoka
Ruotti
blodkorv av tarm
Suomi
verimakkara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylitornio
Esimerkki
Ylitornio: varthaan litheeksi väänethääv vaula.
Kulttuuri taustaa sanasta
Korpilompolo erottaa pylsyistä.
Muokattu
2013-05-07
vaula kotitalous puu länsisuomi
Ruotti
vriden vidjeögla, vidjeförband
Suomi
vaula
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari, Sieppijärvi.; Sieppijärvi
Esimerkki
Sieppijärvi, ylheinen: loukku jossa vittatauku oli vaula.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. Vaula (delvis svf dial, Sat, Ka, Möb, Nf, Nb), vaulu (söT, Möb, Nöb, Ka, Nf, Nb) vidjeögla, förband av vidja, vfi, vaula (delvis svf dial, Sat, Ka, Möb, Nf, Nb), vaulu (söT, Möb, Nöb, Ka, Nf, Nb), vidjeögla, förband av vidja.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Tapainen, Syrjänen, Lampinen
Muokattu
2013-05-07
vattu kasvi
Ruotti
åkerbär
Suomi
mesimarja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi
Lähde
Tallennin Pesola
Muokattu
2013-05-07
vattu slangi länsisuomi keho
Ruotti
mage
Suomi
vatsa
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; vattu s. mage, slang; endast i fi Muonio (J Toivainen k 4695, SMSA).
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2013-05-07
vatta keho länsisuomi
Ruotti
mage, buk
Suomi
vatsa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Jyykeä, Jyykeä, Kuolajärvi, Kittilä, Kittilä, Kompelusvaara, Parakka, Sieppijärvi, ylheinen, Svappavaara, Täräntö, Arpela, Vittanki.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: jo sill on alkanu vatta nousemhan (raskhaana oleva vaimo).
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa maha. Västfinskt ord vatsa, vatta s mage; främst västfi, östfi maha id (ALE 179, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Tiesmaa, Liljeblad, Rapola, Paloheimo, Artimo, B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-05-07
vatkoa
Ruotti
vifta
Suomi
huiskuttaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: vieläpä herrat vatkovat sauvan kansa,
Kulttuuri taustaa sanasta
Åka skridskor anges som öjlig betydele, men knappast korrekt.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-07
vatkoa musiikki
Ruotti
dra fram och tillbaka (fiolstråke)
Suomi
vetää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: kun ne pelarit sitä trokkaa vatkova (fiulu).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-07
vatkoa kalastus näkymätön maailma
Ruotti
sprattla, hoppa (fisk)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: harri ku vatkoo ilmhan se toivoo että alkaa tulenhan vesi väyhlän, tulevas sathes sumus ja kovat ilmat, kyllä muuki kala.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-07
vatkoa ihminen
Ruotti
kasta
Suomi
heittää, viskata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Muonio; Vittanki
Esimerkki
Vittanki: pojat vatkovat kiviä.
Lähde
Tallennin Meriläinen, Airila
Muokattu
2013-05-07
vastata länsisuomi sää
Ruotti
kännas kyligt
Suomi
tuntua kylmältä
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, vastata v. kännas kyligt, el varmt el hårt (K Laipio k 3135, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa 2010-01-06
Muokattu
2013-05-07