Uutisia

öhkässä ihminen
Ruotti
hosta
Suomi
yskiä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Kemi, kylmilä ilmoila rykässy eli öhkässy, Kemi: ei niilä kylmilä ilmoila rykässy, ei öhkässy.
Lähde
Tallennin Paloheimo
Muokattu
2012-09-09
> lissää
keskonen
Ruotti
avbruten (tråd)
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi: jääpi villa kätheen, keskoseksi.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2012-09-09
> lissää
keskonen synnytys lapsi ihminen
Ruotti
dödfött barn, missfall; odöpt barn
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala, Kainulasjärvi, Kuusihuornas1, Ullatti1,; Kittilä, Kemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä, Kittilä, Kemi, Kompelusvaara: saapi keskosen.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa äpärä, för tidigt fött spädbarn, informanten/-erna känner ej till ordet, Nattavaara, Nattavaara2
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Paloheimo, Isoniemi, Paavola
Muokattu
2012-09-09
> lissää
pierettää ihminen
Ruotti
ha behov att prutta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
Muokattu
2012-09-08
> lissää
kengäs vaate
Ruotti
skoämne, av ett läderstycke utskuren skosula och sidor; skosula
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Kainulasjärvi, Lohijärvi, (ylheinen), Lohijärvi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Paloheimo, Liljeblad, Artimo
Muokattu
2012-09-05
> lissää
kengittää itäsuomi rakennus hevonen
Ruotti
sko en häst; lägga ny timringsvarv i hus
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Kemi, Kittilä,; Markitta
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, kengittää v 'förnya grundtimring i byggnad'; endast i fi Tornedalen (R Ahlholm k 5498, SMSA).
Lähde
Tallennin J. Josefsson, I. Tuovinen, Artimo, Paloheimo, Hämäläinen, Mattila
Muokattu
2012-09-05
> lissää
kengäs itäsuomi vaate
Ruotti
skosula; skoämne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2012-09-05
> lissää
pihlajanmarja ruoka lääke näkymätön maailma
Ruotti
rönnbär
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi, kusiumpheen pihlajanmarjoja, veen kans, että se tullee vetheev voima, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Användning. Rönnbärsgelé är välbekant, men förr syltades också frukterna eller användes vid brännvinsbränning. Rönnbär ansågs vara verksamt mot såväl njursten som skörbjugg. Veden gav bra slöjdvirke och bladen utnyttjades som vinterföda till boskapen. Rönn odlas ofta i parker och trädgårdar och flera olika namnsorter förekommer, till exempel sötrönn ('Edulis') och pelarrönn ('Fastigiata').
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Kaarakka
Muokattu
2012-09-05
> lissää
ahmajäsen keho poronhoito
Ruotti
plats mellan sista nackkota och huvud (ren)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi; Vittanki
Esimerkki
Vittanki: ahmajäsen se on siinä niskakiirheessä
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kiljansilmä. Plats där järv först hugger när den tar ren
Lähde
Tallennin Tiesmaa, Tuovinen
Muokattu
2012-09-03
> lissää
kätky itäsuomi lapsi
Ruotti
vagga
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa liekku, kehto västfi, kehto s vagga'; östfi kätkyt id (ALE 418, SMSA).
Lähde
Tallennin Artimo
Muokattu
2012-09-01
> lissää
ruoho, ruuho kasvi
Ruotti
gräs
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara9, Ullatti1
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2012-08-30
> lissää
Aamula kulkee persettä myöten, illala etheenpäin.
Ruotti
Går baklänges på morgonen och framlänges på kvällen
Kulttuuri taustaa sanasta
Uunin pelli / Ugnsspjället
Lähde
Lars Lampinen. Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2012-08-30
> lissää
aamu/v/yö
Ruotti
strax före gryning
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
morgonsidan (av natten)
Lähde
Meänkielen sanakirja. Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2012-08-30
> lissää
aakkosansa metsästys
Ruotti
snara
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
a-formad
Lähde
Meän kielen sanakirja (Kenttä/Wande). Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2012-08-30
> lissää
uusimaito länsisuomi kotitalous ruoka
Ruotti
nymjölk från ren el ko av nykalvad ren el ko
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Parakka, terni on se ruoka joka keitethään uuesta maijosta tai nenämaijosta
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, uusimaito s 'första mjölken efter kalvning'; endast mellersta och norra Tavastl och Sydösterbotten och nordfi; allmänfi ostmjölk; östfi pihkamaito m fl id (ALE 331, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2012-08-29
> lissää
hiljentyä
Suomi
myöhästyä
Muokattu
2012-08-26
> lissää
hiljemmin, hiljasemmalla
Suomi
myöhemmin, myöhäsemmällä
Muokattu
2012-08-26
> lissää
hiljanen
Suomi
myöhänen aika (aikamääritelmä)
Muokattu
2012-08-26
> lissää
hilat
Suomi
kettingit, esim. parireen välikettingit
Muokattu
2012-08-26
> lissää
hiivatti
Suomi
kirosana
Muokattu
2012-08-26
> lissää
hiirenkillerö, hiirenkilleri
Suomi
hiirenloukku
Muokattu
2012-08-26
> lissää
hiilikakko
Suomi
leivinuunin lämmityksen yhteydessä paistettu matala, rieskamainen leipä, ennen sitä, kun hiilet porstataan poes ja paistetaan oikeat leivät
Muokattu
2012-08-26
> lissää
kooli
Suomi
vati
Muokattu
2012-08-26
> lissää
hihtoa
Suomi
hiihtää, esim. mie hihon siittä
Muokattu
2012-08-26
> lissää