Uutisia

kaapari kala
Ruotti
övervintrad öring i Torne älv
Suomi
talvikko taimen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari, Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Matti Luusua: Kossi on minusta alajuoksun ja Kemijoen alajuoksun varsinkin, nimitys pikku lohelle. Harmittavasti (mielestäni) se on vallannut alaa alkuperäisiltä nimityksiltä, Pellossa on ainakin Kaapari nimi, Muoniossa kärrä tai kärräpoika. Muitakin niitä on on mutta nuo ovat tutumat.
Lähde
Syrjänen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
> lissää
kärri, kärrä kala ruoka
Ruotti
3-5 kg lax
Suomi
3-5 kilon lohi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Matti Luusua: Kossi on minusta alajuoksun ja Kemijoen alajuoksun varsinkin, nimitys pikku lohelle. Harmittavasti (mielestäni) se on vallannut alaa alkuperäisiltä nimityksiltä, Pellossa on ainakin Kaapari nimi, Muoniossa kärrä tai kärräpoika. Muitakin niitä on on mutta nuo ovat tutummat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kärrikossi, kossi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
> lissää
kossi lainasana kala ruoka
Ruotti
4-5 kg öring, laxfiskhane, mindre än lax, simmar bra, 3-5 kg lax
Suomi
4-5 kilon taimen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, Muonio, Kolari, Rovaniemi, Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, Kemi
Esimerkki
Matti Luusua: Kossi on minusta alajuoksun ja Kemijoen alajuoksun varsinkin, nimitys pikku lohelle. Harmittavasti (mielestäni) se on vallannut alaa alkuperäisiltä nimityksiltä, Pellossa on ainakin Kaapari nimi, Muoniossa kärrä tai kärräpoika. Muitakin niitä on on mutta nuo ovat tutummat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Svenska gosse?
Lähde
I. Tuovinen, Syrjänen, Liljeblad, Artimo, Paloheimo,. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
> lissää
nieri, nierijäinen kala
Ruotti
liten bäcköring med gulfärgad mage
Suomi
pieni tammukka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Pekka Oja, Arto Baas: Mikhään net pikku tammukat mettäjoessa on joilla on kirkhaankeltanen vattapuoli. Veikko Pahajoki: Kaunheimat on pikkujoissa olevat pikkutammukat joilla on kirkhaankeltanen vattanpuoli.
Lähde
Liljeblad. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
> lissää
veivikkä kala
Ruotti
liten lax; bäcköring
Suomi
taimen; pieni lohi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jyykeä, Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Veikko Pahajoki: Mieki pyysin kun yli 40 v sitten Väylästä lohismolttia joskus ja pijin niitä tammukoina. Veivikkä voi olla joko lohen poikanen tai purotaimen eli tammukka.
Lähde
Rapola. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
> lissää
tälpätä lapsi vesi
Ruotti
plaska i vattenpöl (barn); söla med mat
Suomi
loiskua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Lapset aina tälppivät vesijärvissä. Älä tälppää ruan kans.
Kulttuuri taustaa sanasta
Verbi piian on tälppiä? Vertaa toljata ja kurpoa. Vertaa talpata.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lissää
talpata lapsi
Ruotti
söla, smutsa
Suomi
liata, tahria
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Älä talppaa. Nyt ne aloit taas talppaamhaan.
Kulttuuri taustaa sanasta
Lainasana? Lasten talppaus. Vertaa tälpätä.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lissää
pikta jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotti
lång
Suomi
pitkä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Nattavaara-området, Sarvisvaara
Esimerkki
Ei se oli pikta tästa.
Kulttuuri taustaa sanasta
-tk > -kt
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lissää
piisaa jellivaaransuomi
Ruotti
att räcka
Suomi
piisata, riittää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lissää
perätata, perättaa jellivaaransuomi lainasana vokaalisointu
Ruotti
berätta
Suomi
kertoa, selittää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Hään perättai mulle paljun.
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lissää
peret jellivaaransuomi ihminen
Ruotti
familj
Suomi
perhe
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Mie ja mun peret fiirama joulua kylässä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Obs! Substantiv singularis -t.
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lissää
paljun jellivaaransuomi
Ruotti
mycket
Suomi
paljon
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Nattavaara-området
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lissää
porunjuusto jellivaaransuomi ruoka poronhoito
Ruotti
renost
Suomi
poronjuusto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området, Raatukkavaara
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lissää
pruteesi keho lainasana lääke
Ruotti
protes
Suomi
proteesi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Allmänt i Tornedalen/Malmfälten
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lissää
pykata työ rakennus lainasana vokaalisointu
Ruotti
att bygga
Suomi
rakentaa
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Relativt allmänt i Tornedalen/Malmfälten
Kulttuuri taustaa sanasta
Rakentaa är vanligare.
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lissää
pimmii jellivaaransuomi
Ruotti
mörkt
Suomi
pimeä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Esimerkki
Se on varhan aamu, ei ole pimmii ollenkhan.
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lissää
rappu rakennus lainasana
Ruotti
trapp
Suomi
rappu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornedalen/Malmfälten
Esimerkki
Älä laukuu rapussa!
Kulttuuri taustaa sanasta
Trappu kans. Ja strappuki kuuluu.
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lissää
pölkaa jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotti
rädas, frukta
Suomi
pelätä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara-området
Esimerkki
Äla pölkaa, mii tulen autamhan.
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lissää
päiva jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotti
dag
Suomi
päivä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Även som hälsningsfras. "Päiva päiva!"
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lissää
toljata lapsi leikki ruoka
Ruotti
söla
Suomi
tahrata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Lapset toljaavat ruan aikana.
Lähde
Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lissää
ottaat jellivaaransuomi
Ruotti
ta
Suomi
ottaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Enligt Matti Kenttä återfinns denna variant i de mest västliga Meänkieli-dialekterna runt Nattavaara och Killinki. "Ottaa" i de östliga och "Ottaat" med konsonant - t på slutet i de västliga. Vanligast är dock substantiv singularis med -t på slutet, exempelvis konet, huonet, mettät etc.
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lissää
saata
Ruotti
få
Suomi
saada, saa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Allmänt i Tornedalen/Malmfälten
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lissää
roskatipi työ jellivaaransuomi lainasana paikannimi
Ruotti
soptipp
Suomi
jätekasa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Roskatippi kans.
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lissää
riekku eläin lintu jellivaaransuomi
Ruotti
ripa
Suomi
riekko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
> lissää