Uutisia

sanua, sannuu jellivaaransuomi
Ruotti
säga
Suomi
sanoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara-området
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
sanot jellivaaransuomi
Ruotti
säga
Suomi
sanoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Ette sanot.
Kulttuuri taustaa sanasta
Enligt Matti Kenttä återfinns denna variant i västliga Meänkieli-dialekter. "Sanoa" i de östliga och "sanot" med konsonant - t på slutet i vissa västliga. Vanligast är dock substantiv singularis med -t på slutet, exempelvis konet, huonet, mettät etc.
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
siirtuu jellivaaransuomi
Ruotti
flytta
Suomi
siirtyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara-området
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
siina jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotti
där
Suomi
siinä
Sanaluokka
pronomini
Paikkoja
Nattavaara-området
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
siela jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotti
där
Suomi
siellä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Nattavaara-området
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
selva jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotti
klart
Suomi
selvä
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Nattavaara-området
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
sekki jellivaaransuomi lainasana
Ruotti
säck
Suomi
säkki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
stalli jellivaaransuomi lainasana
Ruotti
stall
Suomi
talli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
"Talli" och "stalli" används.
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
släkka jellivaaransuomi työ lainasana
Ruotti
slägga
Suomi
leka, moukari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
"Knuusa" är mer vanligt, iaf i de östra Gällivarebyarna.
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
skaffata jellivaaransuomi lainasana
Ruotti
skaffa
Suomi
hankkia
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Hankkia är vanligare.
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
sivakkakoiju suksi puu
Ruotti
skidbjörk
Suomi
suksikoivu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nilivaara med omnejd
Kulttuuri taustaa sanasta
I Järämä gjordes alltid skidor av björk och båtar av furu.
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
kummitusjuttu näkymätön maailma
Ruotti
spökhistoria
Suomi
kummitusjuttu
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kanske inte allmänt i Tornedalen/Malmfälten
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa manalainen, pöökärä.
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
situa, sittuu jellivaaransuomi
Ruotti
binda
Suomi
sitoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Västliga Mänkieli-området
Esimerkki
Ette sittuu rihmaa.
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
sisalen jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotti
in
Suomi
sisälle
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Nattavaara-området
Esimerkki
Tule sisalen!
Kulttuuri taustaa sanasta
-le med tillägget -n. I Järämä säger man "sisälen".
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
sivakoittea slangi suksi lumi
Ruotti
åka skidor, skidra
Suomi
hiihtää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Ennen sivakoithiin jopa mettätöihinki. Hihtoa on ylheistä.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
musliinihuivi lainasana vaate etnisyys uskonto
Ruotti
hijab, särskild tygsjal
Suomi
huivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Lähde
Elis Aidanpää. Nedtecknat av Torbjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
kaapari kala
Ruotti
övervintrad öring i Torne älv
Suomi
talvikko taimen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari, Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Matti Luusua: Kossi on minusta alajuoksun ja Kemijoen alajuoksun varsinkin, nimitys pikku lohelle. Harmittavasti (mielestäni) se on vallannut alaa alkuperäisiltä nimityksiltä, Pellossa on ainakin Kaapari nimi, Muoniossa kärrä tai kärräpoika. Muitakin niitä on on mutta nuo ovat tutumat.
Lähde
Syrjänen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
kärri, kärrä kala ruoka
Ruotti
3-5 kg lax
Suomi
3-5 kilon lohi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Matti Luusua: Kossi on minusta alajuoksun ja Kemijoen alajuoksun varsinkin, nimitys pikku lohelle. Harmittavasti (mielestäni) se on vallannut alaa alkuperäisiltä nimityksiltä, Pellossa on ainakin Kaapari nimi, Muoniossa kärrä tai kärräpoika. Muitakin niitä on on mutta nuo ovat tutummat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kärrikossi, kossi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
kossi lainasana kala ruoka
Ruotti
4-5 kg öring, laxfiskhane, mindre än lax, simmar bra, 3-5 kg lax
Suomi
4-5 kilon taimen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, Muonio, Kolari, Rovaniemi, Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, Kemi
Esimerkki
Matti Luusua: Kossi on minusta alajuoksun ja Kemijoen alajuoksun varsinkin, nimitys pikku lohelle. Harmittavasti (mielestäni) se on vallannut alaa alkuperäisiltä nimityksiltä, Pellossa on ainakin Kaapari nimi, Muoniossa kärrä tai kärräpoika. Muitakin niitä on on mutta nuo ovat tutummat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Svenska gosse?
Lähde
I. Tuovinen, Syrjänen, Liljeblad, Artimo, Paloheimo,. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
nieri, nierijäinen kala
Ruotti
liten bäcköring med gulfärgad mage
Suomi
pieni tammukka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Pekka Oja, Arto Baas: Mikhään net pikku tammukat mettäjoessa on joilla on kirkhaankeltanen vattapuoli. Veikko Pahajoki: Kaunheimat on pikkujoissa olevat pikkutammukat joilla on kirkhaankeltanen vattanpuoli.
Lähde
Liljeblad. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
veivikkä kala
Ruotti
liten lax; bäcköring
Suomi
taimen; pieni lohi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jyykeä, Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Veikko Pahajoki: Mieki pyysin kun yli 40 v sitten Väylästä lohismolttia joskus ja pijin niitä tammukoina. Veivikkä voi olla joko lohen poikanen tai purotaimen eli tammukka.
Lähde
Rapola. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-10
tälpätä lapsi vesi
Ruotti
plaska i vattenpöl (barn); söla med mat
Suomi
loiskua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Lapset aina tälppivät vesijärvissä. Älä tälppää ruan kans.
Kulttuuri taustaa sanasta
Verbi piian on tälppiä? Vertaa toljata ja kurpoa. Vertaa talpata.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
talpata lapsi
Ruotti
söla, smutsa
Suomi
liata, tahria
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Älä talppaa. Nyt ne aloit taas talppaamhaan.
Kulttuuri taustaa sanasta
Lainasana? Lasten talppaus. Vertaa tälpätä.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09
pikta jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotti
lång
Suomi
pitkä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Nattavaara-området, Sarvisvaara
Esimerkki
Ei se oli pikta tästa.
Kulttuuri taustaa sanasta
-tk > -kt
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-09