Lapset jokka ei kuuntelheet pölätethiin kurituskoulula. Sinne lähätethiin Rudolf Hannu Kainulasjärvestä, ja hän ei koskhaan tullu takashiin. Kurituskouluja oli Gotlandissa ja Ölandissa. Saarissa sen takia ettei lapset saattanheet karata takashiin kotia.
Jellivaara, Vettasjärvi, ottakaa fiiliä siitä päältä, Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, viili, f- (söF, delvis nK, Sa, V, T, Sat, Ka, Nf) \'grädden på långfil, övre hinnan på långfil; av oskummat mjölk förfärdigad (sommar)mat, viilipiimä (V)
Lähde
Syrjänen, I. Tuovinen, B. Winsa: ordbok.
Tallennin Birger Winsa
Luutan panthan ulko-oven pääle merkiks ettei kukhaan ole kotona. Ovi ei ole lukussa. Kaikin on/olit reheliset ja ei kukhaan astunu sisäle jos näit oviluuan. Käytethään vieläki.
blodkorv, enbart tjocktarmar används av ren till blodkorv
Suomi
verimakkara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Maala käytethään kans Markitassa ja siis Jellivaaransuomessa. Veri saamen kielessä merkittee ihmisen veri. Ja maala elläinten veri. Sen takia maalaklimppiä ja -makkaraa.
Hannele Kenttä: Mitä enemän tähtiä taihvaala uuenvuenaattona, sitä enemmän hilloja tulevana kesänä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Användning. Hjortronets frukter används mest till sylt eller mylta, men kan även användas till likör. Hjortron var omtyckta redan under 1700-talet och Linné berättar att man sände \en ofantlig mängd syltade hjortron\ från Västerbotten till Stockholm varje år. De ansågs också vara nyttiga och Hoffberg (1792) skriver att de \kyla och rena bloden\ och är \i febrar, skjörbjugg och lungsot nyttige\.
Pölkkylautan osat: airo (2), souturinkka, soutukanto, pohja, runkka, välikaski. Yks lasku = kolme pohjaa, siis 3 kerrosta pölkkyä. Neljä laskua = teli. Pohja = 25-30 pölkkyä levittäin. Tornionväylän viiminen lauttakulutus oli 1971. Kainhuunväylässä se oli loppunu ja kymmeniä vuosia ennen.