Uutisia

kimpelheissä eläin mies
Ruotti
kåt, brunstigt; lustfyllt, berusat
Sanaluokka
atverbi
Esimerkki
Viinan kimpelheissä koko roikka. Aake se viinan kimpelheessä juopiki sitä, kaikki hiyksivoitheet ja lasaroolit. Kainulasjärvi.
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. kiimassa. stf. himon,hekuman, halujen riivaamana.
Lähde
Yliperän kielen sanakirja, Oiva Arvola, Matti Junes, Rovaniemi. Nedtecknat Lars Lampinen, Unbyn Boden. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-11-08
> lissää
niski ihminen
Ruotti
snål, gnidig
Suomi
visu, saita
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Marjo-Riitta Aine: Vieläkhään ylitorniolaiset muistava sanan niski? Heän murtheesseen son kuulunu vielä sata vuotta sitte. Se tarkottaa visua, saitaa, ruottiksi snål. Mulle torniolaisele outo, en ole koskhaan kuulu karunkilaisen tai alatorniolaisen suusta. Meänkielessä sana vielä ellää Pajalan seu’ula.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-11-08
> lissää
koskema näkymätön maailma sairaus shamaani
Ruotti
sjukdom hos djur, människa, varböld, (beröring)
Suomi
sairaus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Arpela, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Jellivaara, Täräntö, Kainulasjärvi
Esimerkki
Parakka: Koskemasuola, koskemajuoma. Kainulasjärvi: Koskema se tullee ensin niinku märkä ja on pruunia ja se särkee luukki. Paulaharju kuvaa Vaakinan Pekan parannustaitoja hengenvaarallisen koskeman hoidossa: ”Mutta kaikkein koloin oli koskema. Se ampui useinkin rintaan ja teki pienen näpyn. Nousi siitä vesikello, paha ja punainen, joka poltti ja porotti kuin tulenoma ja viimein rupesi kamalasti puhaltamaan märkää, ajoi poikki lihat ja luut ja vei hengen.– – Mutta kovinkin koskema sekä pelästyi että häpesi, kun vanha Vaakinan Pekka kävi sen kimppuun, sen vielä ollessa kasuamakeskissä, ja viskutteli sen kuulla: »Kasva niin suureksi kun Luppio eli Aavasaksa elikkä Turun kirkko! Jos et kasva niin suureksi, niin mene porton perhän häpiämhään!»" Samuli Paulaharjun teoksesta Kiveliöitten kansaa, WSOY 1937, s.260.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sairhaus, noita. Botas med olika vätskor av nåjd, spec sjukdom med frossa och feber, ondskan har rört i människan, djuret.
Lähde
I. Tuovinen, Artimo. Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2025-11-07
> lissää
knallikova lainasana
Ruotti
stenhård, knall-
Suomi
kivikova
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Niin knallikova kiiselileipä ette hamphaat pirskovat.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-10-17
> lissää
pytty lainasana
Ruotti
träbytta (t ex smörbytta)
Suomi
pytty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara2
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kiuli
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2025-10-13
> lissää
astia
Ruotti
kärl
Suomi
astia
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-10-13
> lissää
koira eläin
Ruotti
hund
Suomi
koira
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylheinen
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa hurtta
Lähde
Birger Winsa. Tallennin
Muokattu
2025-10-02
> lissää
paiju, paju näkymätön maailma kasvi puu
Ruotti
vide, sälg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ruija, Rovaniemi, Enontekiö, Ylitornio, Sieppijärvi, Vittanki, Kompelusvaara, Arpela
Esimerkki
Raisinvuono, Vesisaari, Ruija, Rovaniemi, Enontekiö, (ylheinen), Ylitornio, Sieppijärvi, Vittanki, Kompelusvaara, Arpela, (ylheinen), Kompelusvaara: Paijulla sen löytää vesisuonen.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa vanhapaju, raija, rantapaju, vesipaju, raita
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen, Aejmelaeus, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-09-28
> lissää
fjuulinki lainasana eläin metsästys
Ruotti
årskalv (älg), fjoling
Suomi
Yksi vuotinen (hirvi)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Fjuulinki on aika ylheistä.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2025-09-26
> lissää
pirakka eläin metsästys
Ruotti
ung älg, fjoling?
Suomi
nuori hirvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pentäsjärvi
Esimerkki
Bertil Reinhold Isaksson. Pirakka oon nuori hirvi, mutta justhiins kunka nuori, sen pittää joku toinen selvittää.
Lähde
Bertil Isaksson. Tallennin winsa
Muokattu
2025-09-26
> lissää
kanerva kasvi näkymätön maailma
Ruotti
ljung; symbolisk mening
Suomi
kanerva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Satter
Esimerkki
Man får inte ta in ljung in i huset. Det betyder sjukdom eller död.
Lähde
Torbjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-09-22
> lissää
ranne: olla rantheela luonto
Ruotti
vedbacke : vara på vedbacken
Suomi
rante
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Simo, Sodankylä, Rovaniemi, Rovaniemi, Inari
Esimerkki
Inari: Ranthèlla. Rovaniemi: Näin tähän ranthèle.
Lähde
Artimo, Itkonen, Kena, Räsänen, Kaarakka. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-09-22
> lissää
sikura ruoka lainasana kasvi
Ruotti
småpotatis
Suomi
pieni peruna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö, Kainulasjärvi
Esimerkki
Täräntö, Kainulasjärvi: Sikurat annethiin lehmile. Småpotatis gavs till korna som uppskattade dem mycket.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa sikuri. Cikura är en växt, som användes för kaffesurrogat under nödtider. Pikku potut/lehmän perunat, itupotut, ruokapotut.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2025-09-20
> lissää
siiekuori lumi
Ruotti
tunn isskare
Suomi
ohu hanki, jääkuori lumessa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi: Siiekuori.
Lähde
Kaarakka: Nedtecknat Virpi Ala-Poikela. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-09-13
> lissää
Suikki nimi lainasana-saame suksi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
smeknamn för skidlöpare
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Lähde
Bergfors, Georg, 1921–22: ”Huutonimiä” och öknamn bland finnar och lappar i Norrbotten. I: Arkiv för norrländsk hembygdsforskning.. Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2025-09-12
> lissää
korppu ruoka lainasana
Ruotti
skorpa, av torkat vetebröd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Arpela, (ylheinen), Alatornio, Kompelusvaara; Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Lähde
I. Tuovinen, Hannula, Räsänen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-09-12
> lissää
kirja
Ruotti
bok
Suomi
kirja
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Mie ostin uuden kirjan. Jag köpte en ny bok.
Lähde
Tallennin Junkka
Muokattu
2025-08-27
> lissää
syksee lainasana
Ruotti
succé
Suomi
menestys
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pentäsjärvi
Esimerkki
Kvänlandsoperan oli syksee, sanothiin.
Lähde
Bertil Isaksson. Tallennin winsa
Muokattu
2025-08-21
> lissää
oravamettä metsästys
Ruotti
ekorrjaktfärd
Suomi
oravametsästys
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi: Oravamettilä, karhumettile.
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-08-20
> lissää
punasilmänen
Ruotti
rutmönster med röda rutor
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2025-08-19
> lissää
sauttaa
Ruotti
nå, uppnå, hinna
Suomi
olla tulossa: keritä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Kainulasjärvi, Tornionlaakso
Esimerkki
Jokos syksy alkaa sauthaan. Pittää sauttaa tuohon byshiin.
Lähde
Virpi Ala-Poikela. Tallennin Kaarakka
Muokattu
2025-08-14
> lissää
Suikki lainasana-saame
Ruotti
Suikki
Suomi
Suikki
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Gällivare
Kulttuuri taustaa sanasta
Saamelainen sukunimi
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-08-02
> lissää
Koogentörmä lainasana paikannimi
Ruotti
Koogentörmä
Suomi
Koogentörmä
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Koogentörmälä met laskima sivakoila. Välistä oli linkka tehty yhestä tynnyristä. Ja met lapset hyppäsimä noin 1-2 kaks metriä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kooge lär komma från svenska kåk. Det fanns en kåk vid backen som aldrig blev klar. Ägaren flyttade till Stockholm och fick alkoholproblem.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-07-22
> lissää
pällipää ihminen lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
dumbom, knashuvud, korkskalle
Suomi
tyhmä, pallipää, jästipää, pässinpää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Tuokin pällipää seisoo vain ja pällistellee.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pällistellä. Eipä ennää käytetä.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2025-06-30
> lissää