Kulttuurirasimi on ylheisempi sana rajarasismile. Kulttuurirasimi saattaa olla vähemistökielessä ja sen kansassa ja valtion asentheissa vähemistöjä kohti. Esimerkki kulttuurirasimista on meänkielen tavvauksen normittamisessa. Varsin kun ei ole kielitietheelistä pohjaa normittamisen muothoon sillon se on sosiaalinen rakene. Ja sen konstryksjuunin logiikka löytyy kulttuurista, mitä nyt kututhaan ette rasifiierathaan krannin kieltä ja kulttuuria. Se on siis stryktyyriseearattu syrjintä jolla on valtion tuki. Suomen ja Ruottin rajaväylhään Ruottin valtio on rakentanu kulttuurimuuria toista sattaa vuotta ja net asentheet rakentavat kulttuurirasismia joka tunkeutuu valtion kielisuunnittelhuin kuten kuinka kirjotethaan meänkieltä. Se on osa kulttuurimuurin rakentamisessa ja pelkkä tyhjä sosiaalinen konstryksjuuni koska sillä ei ole tietheelistä pohjaa. Tämä tapahtuu hyvässä yhteistyössä meänkielen eustajitten kans. Valtio ja vähemistö on sammaa mieltä ja sillon ei ole sosiaalisessa syrjinän rakentheessa yhtään vastarintaa. Paitti Suomen valtio ja suomalaisiet jokka pitävät ette jopa koko idea meänkieli on sosiaalinen rakene ilman tietheelistä logiikkaa. Totta, lingvistiikan näkökulmasta. Mutta siihen kyllä on hyvät kielisosiolookiset syyt. Ei yksikhään tornionlaaksolainen jolla on Ruottissa syntynheet vanheemat ossaa kirjottaa virheetöntä suomea. Kaikin kirjottavat meänkieltä eli meänkielen suomea. Enemistö ei ossaa ees kirjottaa eikä lukea meänkieltä ja aina vähemin suomea. Met olisima toisenluokan kansalaisia sekä Ruottissa ette Suomessa, jos meilä olis suomi vähemistökielenä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kulturrasism är en mer allmän term för gränsrasism. Kulturrasism kan förekomma och leva i minoritetsspråket och i dess folk likväl som i statens attityder mot minoriteter. Exempel på kulturrasism är meänkieliaktivisternas normering av stavning. Omedelbart när det inte finns en språkvetenskaplig grund för normeringen då är det fråga om en social konstruktion. Detta påhitts logik kan man finna i kulturen, det som nu kallas för att att rasifiera grannas språk och kultur. Det är alltså en strukturerad diskriminering som har statens stöd. På Sveriges och Finlands gränsälv har man byggt en kulturmur under 200 år. Och dessa attityder bygger kulturrasism.
Katto ja vertaaa vonnu, sosiaalinen rakene, rajarasismi ja rasifieerinki.
Mer ingående diskussioner om kulturrasism, diskriminering och språkplanering i:
Liberal kulturrasism, 2020, Birger Winsa.
Diskriminering av finsktalande i Sverige. Omarbetad upplaga. 2020.
Birger Winsa.
Winsa, Birger 2005. Language Planning in Sweden. I Kaplan, R.B &
Baldauf, R. B. Jr (red.). Language Planning & Policy in Hungary, Finland and Sweden. Birger Winsa Ss. 233-330. Europe Vol 1. Clevedon: Multilingual Matters.
Winsa, Birger 2001. Kärleken är varken blind eller döv. Genusobalans i giftermål över språk- och kulturgränser i Tornedalen och Kalixbygden. I Brändström, Anders & Winsa Birger. Två uppsatser om nordsvenska giftermålsmönster. Ss 39-83. Skrifter från forskningsprogrammet "Kulturgräns Norr". Kulturens frontlinjer 19. Umeå universitet.
Winsa, Birger 1997. Från ett Vi till ett Vi och Dom. Torne älv som kulturgräns. I Winsa, Birger & Korhonen, Olavi. Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien. Två uppsatser. Kulturens frontlinjer. Pp 5-52. Skrifter från forskningsprogrammet "Kulturgräns Norr" 7. Umeå universitet.
När bakändan på kälken släpper greppet från underlaget och slungas utåt så säger man att: se fliimaa?, Piilijärvi Vittangi och vissa byar däromkring.
Kulttuuri taustaa sanasta
Är det fliimata, t ex on vaikea fliimata kesälä. Kelkka fliimaa talvela lumenpääla. Poikkijärven Helmeri tuli mettästa honkakuorman kansa ja kelkka fliimasi tärkässä mukassa ja koko kuorma kaatui. Siinä se sitten tuli homma ko Helmerilä olhin hirvinlihat kuormassa. Helmeri kuitenki sai miehiä jokka väänethin kuorman ylös ja eikä virkamiehet kuitenkan sanhet asiasta mithän tiedä. Berättat för mig av Karl Råman född 1917 i Vittangi.
Alkuperä
Hans Lindmark 1940.
Pannu muistiin Hans Lindmark, Birger Winsa
Kainulasjärvi. Olettakos kuulheet tätä sanontaa ettei saa lukea jos on mässlinki? Mamma sanoi sen mulle ja mie olen noin 9 vuotta vanhaa ja sain mässlinkin. Mutta ku ei ollu muuta tekemistä mie luin. Ja vuen jälkhiin mulla oli silmiklasit. Onko muita tietoja? Kyläviishaus. Mässlinki on erittäin vaaralinen tauti, opin paljon myöhemin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kainulasjärvessä väitethiin ettei saa lukea kun on mässlinki koska sillon saapi kehnon näön. Piika ei tottelu ja luki kun ei olllu muutakhaan tekemistä ja näkö kehnoni.
Finns ursprungligen bara 2 vinsasläkten. En i Kompelusvaara och en i Kainulasjärvi. Dessa har spritt sig till ett antal orter. I USA fanns det en Winsa som arbetade på Nasa, Edward A Winsa. En Kelly Vinsa finns på Hawai. Hennes pappa och syster finns i Toronto, Kanada. Pappan Arnold Vinsa har rötter i Kainulasjärvi. Hennes mamma hade en Vinsas Grocery i Timmins, Kanada. Arnold Vinsa med dotter besökte Kainulasjärvi 2015. I Kiruna påstås det finnas en tredje Vinsa-släkt. Men det är något tveksamt. Arnold Vinsa har rötter i Vittangi. Pappan emigrerade och lämnade två döttrar i Kiruna kommun. Dessa kan vara grunden för den "tredje" grenen vinsasläkten.
Se, että massiiviset kirjoitukset luovat usein mielenterveyden ongelmia, on yleisesti tunnettu tosiasia koko Tornionlaaksossa. Sanotaan: ”Älä lue liikaa, sillä on vaara, että sairastut tai tulet jopa hulluksi.” On tunnettua, että mielenterveys horjuu, kun pakotetaan siirtymään kirkkaasta maalaisjärjestä kirjaviisauteen. Apostoli Paavali sanoi, että kirjoitukset tuhoavat selkeän lukemattoman mielen, että muste panee sielun tervatynnyriin tai lempeämmin vuoriston usvaan. Tutkimus ei ole vielä tajunnut sitä, minkä maanviljelijät ovat tienneet vähintään 2500 vuotta. Hyvinvointisairaudet perustuvat kirjaviisauksiin. Tämä on tunnettu Ruottissa, Suomessa ja kaikki alla, esimerkiks Albaniassa ja Turkietissä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Att stora mängder trycksvärta ofta skapar mentala problem är helt allmänt bekant över hela Norrbotten. Talesättet: Läs inte för mycket, ty då riskerar du bli sjuk och galen. Välbekant bland LO-folk att den mentala harmonin rubbas när man tvingas gå från sinnesintryckens bondförnuft till att tänka med bokhyllor. Aposteln Paulus sa att textbelätet dödar bondförståndet, att trycksvärtan knuffar själen i en tjärtunna, eller i mildare fall en Lützen-dimma. Forskningen har än så länge inte upptäckt det som bönder vetat i minst 2500 år. Grunden för en rad snabbt växande antal lyxsjukdomar i trycksvärtakulturer. Detta är välbekant i folkkulturens Sverige, Finland och över hela Europa, t ex i Turkiet och Albanien. Redan Rousseau notera under 1700-talet att naturfolk, olärda och lågutbildade hade avgjort mindre mentala problem. Idag är det landsbygden som äter mindre antidepressiva. Staden vräker i sig piller för att dämpa ångesten. I synenrhet välutbildade kvinnor. Sjäva skriftkulturen skapar dessa problem. Välkänt sedan äldsta tid. Vi skall ju inte äta böcker ur Kunskapens träd. Läsa går bra, men inte äta dem.
Nuolaspajärvi on sanoottu enne vanhasta mutta 1900 puolivälissä kuulin Nuoraspajärvi. Saata se olla niin ette nämäät "uuenaikaiset" ihmiset on kuulhet nimeen väärin ja alanehet käytämhän sitä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Hormasaarea ennen kuttuthiin Holmasaariks. Mie oleen havaanu ette Sopperossa ennen vanhasta oli ihmisiä jokka esimerkiksi nimitethin yhtä saarta väylässa "Holmasaareksi" mutta taas viimi satavuosien ihmiset käskethin sammaa saarta "Hormasaareksi". Olen jotaki muitaki paikannimiä nähny sammaa ette "L" muuttuu "R" ksi.
Hormasaarea ennen kuttuthiin Holmasaariks. Mie oleen havaanu ette Sopperossa ennen vanhasta oli ihmisiä jokka esimerkiksi nimitethin yhtä saarta väylässa "Holmasaareksi" mutta taas viimi satavuosien ihmiset käskethin sammaa saarta "Hormasaareksi". Olen jotaki muitaki paikannimiä nähny sammaa ette "L" muuttuu "R" ksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Nuolaspa järvi on sanoottu enne vanhasta mutta 1900 puolivälissä kuulin Nuoraspa järvi. Saata se olla niin ette nämäät "uuenaikaiset" ihmiset on kuulhet nimeen väärin ja alanehet käytämhän sitä.
Just denna hade namnet "Sippa". Dessa tre kor var de enda som hade svenska namn eftersom de var köpta från "Sverige", som min far brukade säga. De övriga korna kom från egna uppfödda kalvar och bar namn som "Punakorva, Kruunu, Nätti, och det vackraste namnet tyckte jag var Onnenkukka". Henning Johansson från Soppero.
Just denna hade namnet "Sippa". Dessa tre kor var de enda som hade svenska namn eftersom de var köpta från "Sverige", som min far brukade säga. De övriga korna kom från egna uppfödda kalvar och bar namn som "Punakorva, Kruunu, Nätti, och det vackraste namnet tyckte jag var Onnenkukka". Henning Johansson, Soppero.
Suomensuomalainen puhhuu suomensuoma ja on oikea suomalainen. Suomensuomea on vaikea ymmärtää meänkielisillä koska heilä ei ole kirjakielen koulutusta. Het ei ossaa lukea eikä kirjottaa meänkieltä eikä suomea.