Uutisia

bossata ihminen mies lainasana slangi
Ruotsi
bossa, vara översittare (nedl)
Suomi
määrätä (alentava)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Velimies useasti bossailee velipoikaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Jämför hossaila
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-06
färinen kotitalous etnisyys lainasana
Ruotsi
färgad
Suomi
värinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-05
färinen etnisyys lainasana
Ruotsi
i sammansatta ord, -färgad
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Vittanki, ravikkofärinen
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-05
vuopio luonto vesi
Ruotsi
fjord i å, älv
Suomi
vuono
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti
Kulttuuri taustaa sanasta
Den norska fjorden motsvarar vuopio i vattendrag, en blindtarm som slutar i tomma intet. En del "fjordar" kan vara slingrande blindtarm i över en kilometer och sluta plötsligt. En sådan finns i Jukkassuanto, Jukkasvuopio, Tärendö älv. Den är ingen långsmal vik.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-01-05
Sylvin maa lempinimi/haukkumanimi slangi
Ruotsi
Sverige
Suomi
Ruotsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Finska Pello
Esimerkki
Sylvin maa tämä on, Rounala.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sylvia heter hustrun till kungen. Estellin maa ja Viktorian maa on synonyymiä. Sylvias dotter och barnbarn.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-05
hikilauvat suksi lempinimi/haukkumanimi slangi
Ruotsi
skidor, svettbrädor
Suomi
sukset
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
slang 'svettbrädor
Alkuperä
Muonionsanoja. Muoniolainen mies 2006.. Pannu muistiin Lars Lampinen, Birger Winsa
Muokattu
2021-01-05
lappea kala
Ruotsi
lekrödinghane
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Alkuperä
Bengt Johansson, lokal informant. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-05
nappiohta työ mies lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
länsman, polis (lokal ben)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Meriläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-05
manttaali mitta lainasana luonto
Ruotsi
mantal, mått på skatt och landområde
Suomi
verotettava maa-alue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ei käytössä. Vanhaa.; Kainulasjärvi, Rovaniemi, Kemi
Esimerkki
Kainulasjärvi, Masuuni, Rovaniemi, Kemi: monta manttaalia maata. Kainulasjärvi: Minun isä puhui manttaalista, hällä oli 1/8 manttaalimaata.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kliiti, ytmått som är avhängigt skogens produktivitet, =64 kielonmaata skälsland. Vanhaat sanat. Ei käytössä.
Alkuperä
Artimo, Miettinen, B. Winsa: ordbok. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-05
vaskari kotitalous lainasana
Ruotsi
skopa
Suomi
kauha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: vaskari s oli ennen tuo mitä nyt sanothaan kauhaksi, mikä saunassaki on.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-05
laakari termi lainasana kotitalous
Ruotsi
grund skopa
Suomi
kauha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Uusi sana 1930.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-05
laakari lainasana työ
Ruotsi
lagare, reparatör
Suomi
korjaaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: se on huuslaakari.
Alkuperä
Hämäläinen, Söderena. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-05
koppaslaakari työ lainasana
Ruotsi
kopparslagare, reparatör
Suomi
peltiseppä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-05
koppaslaakari työ lainasana
Ruotsi
plåtslagare
Suomi
kuparipeltiseppä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Hannula. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-05
pläkkiseppä työ lainasana
Ruotsi
plåtslagare
Suomi
peltiseppä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen), Kemi
Alkuperä
Häll, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-05
plootslaakari työ lainasana
Ruotsi
plåtslagare
Suomi
peltiseppä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-05
tinuri työ lainasana ihminen
Ruotsi
förtennare, plåtslagare
Suomi
tinaaja, peltiseppä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Rovaniemi
Alkuperä
Jukka Korva, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-05
tinnaaja työ etnisyys lainasana
Ruotsi
förtennare
Suomi
tinaaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi, ofta romer som förtennade.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-05
jupia mies lempinimi/haukkumanimi slangi
Ruotsi
knulla (man)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kauhea jupimhaan. Kompelusvaara: jos puu on laho ompa oksa kiva, kyllä se sentähen juppii vaikka vanhaaneeki. Kompelusvaara, Kompelusvaara: kyllä se on Vihtori jupinus sen Alman raskhaaksi.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-04
koinata mies nainen lempinimi/haukkumanimi slangi
Ruotsi
knulla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara, Rovaniemi, Kittilä
Esimerkki
Kompelusvaara, sikä syähään nahkoneen ja vittu koinathaan karvoneen Rovaniemi, Kittilä, Kompelusvaara, se koinas kaikki, nainheet ja naimattomat, keltä vain sai, Kompelusvaara, ei sinua perkelhen lopsavittua saata koinaakhan, Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa naija, mussia
Alkuperä
I. Tuovinen, Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-04
pirrittää mies keho lempinimi/haukkumanimi slangi
Ruotsi
knulla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-04
killinpäivät lainasana nainen mies
Ruotsi
sötebrödsdagar
Suomi
hyvät päivät
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Muonio
Kulttuuri taustaa sanasta
Killi sannolikt från svenska gille. Gilledagar.
Alkuperä
Tapio Lähteenmäki. Pannu muistiin Lars Lampinen, Birger Winsa
Muokattu
2021-01-04
koplakunta etnisyys lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
nätverk, klan, sluten gemenskap
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kyllä tuo koplakunta ossaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa klaani.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-04
Harkun versta paikannimi mies rakennus työ satu
Ruotsi
Haralds verkstad
Suomi
Haraldin paja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Harkun versta oli 1800-luvun verstaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Harkun versta/Harald Ojas verkstad drevs med remmar och hjul och hade sina rötter i början av 1900-talet innan elmotorerna blev allmänna. Harald själv bodde i en omgjord buss och var byns största uppfinnare. I bussen fanns förstås el och vatten. Han tillverkade en av Sveriges första snöscootrar. Tyvärr hade han inte tillgång till lättmetall så scootern vägde åtskilligt. Järnband. Det medförde att den gick under snön på jorden som världshistoriens första snöubåt. Han tillverkade en traktor, kallad Eulalia, som fungerade bra. Många potatisland plöjdes med Eulalia. Gul i färgen. Men en skogstraktor med grip och hydraulik blev aldrig färdigt. Det projektet var för honom övermäktigt i en simpel verkstad utan avancerad utrustning. En av Kainulasjärvis mest originella personer. På senare år flyttade han in i en självbyggd stuga. Harald var bror till mäkibon Arnold Oja och kusin med Birger Winsa. Harald var väl medveten om sin sociala position i byagemenskapen. Den var inte helt positiv. Harald levde ogift hela sitt liv.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-01-04