MEÄN SANA
Ruotsi
skälsland, 17, 8 m2?
Suomi
tynnyrimaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Hakanen
Kulttuuri taustaa sanasta
1543 tecknas byn för 19 hemman samt ett kyrkohemman och taxeras för 1154 skälsland fördelat på 974:144:36 på åker, äng respektive fiske. Ett skälsland utgjorde 0,432 hektar.
Alkuperä
John A Winsa, 1913-1993 Kainulasjärvi.
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-03-17
Ruotsi
sköte, mutta (nedl)
Suomi
näppy
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-09
Ruotsi
mutta, sköte
Suomi
näppy
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, rakhaus priimu, eli sama pöönä juuri, josta lapsile sanothaan että pöönä näkkyy
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-09
Ruotsi
mutta, sköte
Suomi
näppy
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: rakhaus priimu, eli sama pöönä juuri, josta lapsile sanothaan että pöönä näkkyy.
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-09
Ruotsi
sköte, mutta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, sillä oli hyvä näppy
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-09
Ruotsi
smoothie, frukter och grönsaker mixade till en dryck
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Järämä-Satter, Jellivaaran alue
Kulttuuri taustaa sanasta
Inlåningsord från engelska. Nytt lånord.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-09
pakkastiane/n/
lintu
Ruotsi
talgoxe, Parus major
Suomi
talitanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa talitianen, talitiitinen
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-09
talitianen
lintu
Ruotsi
talgoxe, Parus major
Suomi
talitanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
finska talitianen
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-09
Ruotsi
kedjetäcke
Suomi
painopeite, ketjupeite
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Viljatäkin alla nukut paljon paremin. Viljatäkki ei ole huijausta. Viljatäkki painaa noin 10 kiloa ja on täynä plastiviljoja.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-05
Ruotsi
tjäder
Suomi
metso
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Latin: Tetrao urogallus. Kompelusvaara: Mutta metto vain pihkanokka, hänele se saman tekkee.
Kulttuuri taustaa sanasta
Knappast allmän, finska metso slang, omskrivning, lekfullt
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-05
Ruotsi
lång ofta buktande fjord vid havsstrand
Suomi
vuono
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa vuopaja, vuopio, uopaja
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-04
Ruotsi
sidoflöde, biflöde
Suomi
pudas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: laskea puthaaasta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Den mindre vattenströmmen i älv som delar sig, biflöde
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-03-04
Ruotsi
låta växla (pengar)
Suomi
antaa vaihtaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: kyllä mie särjetän.
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-03
Ruotsi
långsmalt ansikte
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Rovaniemi, Kemi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Ett belägg från Kainulasjärvi: kainulainen soukka naama.
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord nedlåtande term.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Paloheimo, B. Winsa: ordbok.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-02
Ruotsi
tunnbröd av kornmjöl
Suomi
ohut ohraleipä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hakanen, Kompelusvaara
Esimerkki
Hakanen, Hakanen, Kompelusvaara: kainulaiset nääkänheet karppia, semmosta ohraleipää
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kainulainen karppisääri
Alkuperä
Airila, Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-02
Ruotsi
ha hjärnsläpp
Suomi
fiirata (järki fiiraa)
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. \ järki fiiraa\ slangi
Alkuperä
Matti Junes, född i finska Tornedalen.
Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden
Muokattu
2020-03-01
Ruotsi
mura
Suomi
muurata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Täräntö, Rovaniemi, Kemi
Alkuperä
Tiesmaa, Kaarakka, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-01
Ruotsi
murarslev
Suomi
muurarin laastilapio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio
Alkuperä
Tapio Lähteenmäki.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2020-03-01
Ruotsi
murare
Suomi
muurari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Rovaniemi, Kemi
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-01
Ruotsi
Karhuukoski
Suomi
Karhuukoski
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Saivarkoski är det äldsta namnet på forsen i Jokkiinsuu. Men pga dess strida ström under vårfloden döpte Lukkarin Kalle forsen till Karhuukoski. Kalle var far till Oskar Karlsson, seppä. För mig helt obekant namn. Detta enligt Harald Lampa.
Alkuperä
Torbjörn Winsa, Kainulasjärvi..
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-02-28
Ruotsi
nordlig riktning
Suomi
pohjoinen suunta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kylmästi viimaa tuolta isämaar reijältä.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-02-28
Ruotsi
Ruosninsaajo
Suomi
Ruosninsaajo
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narken
Kulttuuri taustaa sanasta
Myrholme norr om Haukivaara. Ruosni lär haft ett rengärde där. Mer om ruosni, se ordet.
Alkuperä
Narkenbor och Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-02-28
Ruotsi
grankotte
Suomi
kuusenkäpy
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Grankotten skall vara ung och rödaktig. Tuggas i munnen
Alkuperä
Syrjänen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-02-25
Ruotsi
spänger
Suomi
telat
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Jellivaara, Satter med omnejd
Kulttuuri taustaa sanasta
spång över myrar. Vertaa telat
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Pannu muistiin Torbjörn Ömalm
Muokattu
2020-02-25