MEÄN SANA
Ruotsi
hasp. dörr-
Suomi
oven haka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-01
Ruotsi
lillfinger
Suomi
pikkusormi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-01
Ruotsi
bädda
Suomi
pedata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-30
Ruotsi
bädda
Suomi
pedata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mie pättasin sängyn.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa petata.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-30
Ruotsi
lusbastu
Suomi
täisauna
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kompelusvaara; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: lämmitetty vasitusta täisauna, sillon n olit täimarkkinat makaukset sielä pietty.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sängkläder fulla med löss lade man in i en het bastu där stora mängder löss ramlade ur sängkläderna.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-30
makaukset, makkaukset
vaate
Ruotsi
sängkläder
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Sodankylä, Inari, Utsjoki, Rovaniemi, Kemi, Kemijärvi, Kompelusvaara.; Kompelusvaara, Vittanki
Esimerkki
Kompelusvaara: lämmitetty vasitusta täisauna, sillon n olit täimarkkinat makaukset sielä pietty. Vittanki: rouko, raanu, polsteri, talja.
Alkuperä
I. Tuovinen, Koskimies, Meriläinen, Kaarakka, Hämäläinen, Artimo, Itkonen, Kena.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-30
Ruotsi
överkast
Suomi
peitto, päiväpeitto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Pane ööverkasti sängyn pääle.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-30
Ruotsi
täcke
Suomi
peite
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi, Simo
Alkuperä
Jukka Korva.
Pannu muistiin Kaarakka, Räsänen
Muokattu
2020-03-30
Ruotsi
däck (båt)
Suomi
kansi(laiva)
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-30
Ruotsi
ett armveck, fång, större knippe (mått)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mie olen kantanu kainalon saunapuuta saunhaan. Nouva kainalo heinää! Kainalo on pienempi määrä kun sylilinen. Isä kantaa pientä lasta kainalossa sänkhyyn.
Kulttuuri taustaa sanasta
Används inte längre i Finland i betydelsen armveck eller mått. Ett armveck bastuved, hö eller liknande är vad man bär med en arm i armvecket. En famn ved eller hö är vad man bär med två armar.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-25
Ruotsi
lös, sladdrig (ex. bröd)
Suomi
löysä
Paikkoja
Järämä-Satter, Jellivaaran alue
Kulttuuri taustaa sanasta
Verkar vara ett inlåningsord från samiska. Lipsu i Pajala i betydelsen slapp, slö. Slipprig från svenskan. Men kanske samiskan har lånat in från nordiska språk med en annan betydelse och sedan till gällivarefinskan. Lulesamiskans "šlibžut" har betydelsen "fladdra".
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Pannu muistiin Torbjörn Ömalm
Muokattu
2020-03-24
Ruotsi
övre del av arm, armveck
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: veiv vähäsen heiniä kainalossa lehmile.
Alkuperä
I. Tuovinen, Liljeblad, Artimo, Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-24
Ruotsi
armhåla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kuolajärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kainalo även i betydelsen armveck. Även som mått, ett fång ved, hö. Kainalo heiniä, kainalo saunapuuta.
Alkuperä
Airila, Sipola.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-24
pohjosenkyrpä
keho
puu
Ruotsi
nordtapp (trä)
Suomi
puutappi puun pohjoispuolella
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Piti katkasta männyn viis senttiä pohjosenkyrvän allipuolelta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Det är en tjock trätapp, en gren som dött och en ny gren har vuxit upp. En avbruten gren alltid på trädets nordliga sida.
Alkuperä
Leif Hannu, Kainulasjärvi. Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-22
Ruotsi
renlav
Suomi
jäkälä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Jellivaara: panna jekala seuhraan.
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-21
Ruotsi
rövhål
Suomi
peräaukko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Allmänt i Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa persheensilmä
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-21
Ruotsi
islandslav (åts under nödår)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
I Svappavaara korvajiekala.
Alkuperä
I Tuovinen, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-21
Ruotsi
lav, Islandslav?
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Esimerkki
Enontekiö: kliisterijäkälästä tehtiin kliisteriä ja färiä.
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-21
Ruotsi
tygsudd, renstrasa (för gevärslopp)
Suomi
puhdistustukko
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Puoltikasvaara
Esimerkki
Frohtimet bör vara ett lån från svenskan.
Kulttuuri taustaa sanasta
Renstrasor av skinn för rensning av gevärslopp. Men även tygsuddar förekom.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-03-21
Ruotsi
läsare
Suomi
lukija
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2020-03-20
Ruotsi
skum
Suomi
vaahto
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa vahto
Alkuperä
Matti Junes, född i finska Tornedalen.
Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden
Muokattu
2020-03-18
Ruotsi
armerare
Suomi
raudoittaja
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. raudoittaja
Alkuperä
Oiva Arvola. Yliperän kielen sanakirja.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2020-03-17
Ruotsi
samerock
Suomi
takki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sammakko, Dokkas, Soutujärvi-Skaulo
Kulttuuri taustaa sanasta
Maholinen lainasana saamesta.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-03-17
Ruotsi
skälsland
Suomi
tynnyrimaa
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Gällivare kommun ytmått, troligen 317,2 m2
Alkuperä
John Josefsson.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-17