Uutisia

raiskata ruoka
Ruotsi
fördärva, förfaras, förspilla,
Suomi
hukata, kuluttaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi: älä raiskaa ruokaa.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-12
> lisää
raiskata mies ihminen
Ruotsi
begå våldtäkt
Suomi
raiskata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa raiskata.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-12
> lisää
jäpiä mies nainen lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
göka, ha samlag
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä; Vittanki, Kompelusvaara
Esimerkki
Vittanki: jäppii se tietekki. Kompelusvaara: hyvä se on Oskariki jäpimhään, näkkyy taas olevan vaimo raskhaana.
Alkuperä
Artimo, Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-12
> lisää
fjässata mies lainasana slangi
Ruotsi
ha samlag, fjässa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Aiemin puhuthiin fjässaamisesta. Nuoret miehet käytit sannaa fjässata.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-12
> lisää
narhkia nainen etnisyys lainasana-saame mies lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
ha samlag
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara: pora pierhku ja narhki noitu. Se on lappia, se on että syö lihhaa ja koinaa neitoa.
Kulttuuri taustaa sanasta
ylheinen
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-12
> lisää
pori työ lainasana
Ruotsi
borr
Suomi
pora
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Täräntö, Svappavaara
Esimerkki
Parakka, porho ku on oikein rikas. Täräntö, Svappavaara: puulakim porit n olit ennen niinku nyrkki, neljä sulkaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tarkempia tietoja CD:ssä om gruvbrytning
Alkuperä
I. Tuovinen, Tiesmaa, Syrjänen. Pannu muistiin Torbjörn Ömalm
Muokattu
2020-04-12
> lisää
vaaratynneli työ lainasana luonto
Ruotsi
tunnel i gruvbrytning
Suomi
vuoritunneli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-12
> lisää
tunnelirata lainasana
Ruotsi
tunnelbana
Suomi
metro
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Tornedalen
Alkuperä
Ingela Henriksson, Torbjörn Ömalm Rågsved. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-12
> lisää
tunneli, tynneli lainasana luonto
Ruotsi
tunnel
Suomi
tunneli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Kainulasjärvi
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-12
> lisää
krossi työ lainasana luonto
Ruotsi
kross
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Markitta Gällivare
Alkuperä
John Josefsson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-12
> lisää
puntti lainasana mitta
Ruotsi
bunt, knippe, gross, 25 stycken
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Rovaniemi, Kemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi, puntissa ne ostethin, kakstoista palkkua puntissa
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa krossi
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Kaarakka,. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-12
> lisää
tokka lainasana leikki
Ruotsi
docka
Suomi
nukke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Alatornio, Sieppijärvi
Esimerkki
Kompelusvaara (uusi sana), Alatornio, Sieppijärvi.
Alkuperä
I Tuovinen, 1932. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-12
> lisää
rohkikasvunen
Ruotsi
snabbvuxen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi, on niir rohkikasvunen
Alkuperä
Artimo, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-11
> lisää
Pierujoki paikannimi
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Pierujoki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Ullatti
Esimerkki
Ullatti. Namn på å utanför Ullatti
Kulttuuri taustaa sanasta
Jämför Koinujoki
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-11
> lisää
kanisteri kotitalous lainasana
Ruotsi
kakburk, kanister
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Lånord från svenska kanister.
Alkuperä
Lars Lampinen, Turunen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-11
> lisää
Ullatti paikannimi satu
Ruotsi
by i Gällivare kommun
Suomi
Ulatti
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Ullatti ligger på dialektgränsen mellan gällivarefinska och torneälvdalsfinska, i Gällivare kommun. I Ullatti säger man både net menthiin och net menit. Men även tyhä, tih och anant typiskt gällivarefinska.
Kulttuuri taustaa sanasta
Enligt sägnen kom det tre ryssar till Gällivare under slutet av 1600-talet. De skall ha varit delar av en familj krigsfångar från Dalarna som blev fångar i Pietari, St Petersburg. Fadern var stor krigsherre, och detta hände under den stora ofredens tid. De hade tre barn som så småningom blev stora. Arbetade i en kvarn där det även fanns ryssar. En gammal ryss hade hört om deras flyktplaner och gav råd: Stanna och lek. Det fick de göra och vakten såg detta. De köpte mycket mat. Sov vid enbuskar sa ryssen, så att hundarna inte känner doften. De rymde från sin fångenskap i Petersburg. Kom över Karelen och Finland. Ville bo nära varann. Nataniel bosatte sig på en plats som han kallade Nattavaara. Olaus kallade sin plats för Ullatti. Och Hakon/Håkan kallades sin plats för Hakanen. Nataniels son var fruktansvärt anskrämlig, t o m hästarna var rädda för denne man. Denna berättelse hörde man i Nattavaara ännu under 1980-talet. Finns ett släktnamn Uhlat som sannolikt har ngt att göra med Ullatti.
Alkuperä
nattavaarabor. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-11
> lisää
reitti lainasana
Ruotsi
färdväg, rutt
Suomi
reitti
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-11
> lisää
reitti vene lainasana
Ruotsi
farled
Suomi
väylä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa väylä
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-11
> lisää
mauste ruoka
Ruotsi
krydda
Suomi
mauste
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-11
> lisää
Ruosni lempinimi/haukkumanimi nimi lainasana-saame jellivaaransuomi satu
Ruotsi
smeknamn för nybyggare
Suomi
Uusrakentaja, uusasukas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Satter Järämä-Satter
Esimerkki
Enligt Bror Wennström betyder ruosni den som har häftigt humör. Ett samiskt ord.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ruosni kallades även en nybyggare som var same i Selkäjärvi-Petäjävaara. Se mer i Manneraukanpalo. Nutida/dåtida smeknamn för en nybyggare i Järämä-Satter vid namn Esias Thomasson från Narkaus (Narken). 1700-talet
Alkuperä
Einar Ömalm 1924. Pannu muistiin Torbjörn Ömalm, Birger Winsa
Muokattu
2020-04-11
> lisää
Nivanranta paikannimi
Ruotsi
Småstad
Suomi
Nivanranta
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narken
Esimerkki
Småstad är ett nytt platsnamn på Nivanranta. Man har byggt ganska många sommarstugor på en udde som tidigare kallades Nivanranta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Info enligt Narkens facebook.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-11
> lisää
kollittaa lainasana ihminen
Ruotsi
klandra, kritisera kraftigt, nedlåtande
Suomi
moittia, valittaa, kritisoida
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Lähättää kollit jolleki, ja kollittaa jonku. Kyllä mie häntä kollitin.
Kulttuuri taustaa sanasta
< sv kolli?
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-11
> lisää
kolli lainasana ihminen
Ruotsi
kritik, klander
Suomi
moite
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Lähättää kollit jolleki
Kulttuuri taustaa sanasta
svenska kolli?
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-11
> lisää
kiiski hyönteinen
Ruotsi
skalbagge?; insekt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-04-10
> lisää