MEÄN SANA
Ruotsi
insekt; skalbagge
Suomi
koppakiiski
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara Satter
Kulttuuri taustaa sanasta
Koppa(s)kiiski även i Pajala kommun. Möjligne i betydelsen insekt enbart i Gällivare.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-10
Ruotsi
svart skalbagge; flottares lus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kittilä, Kittilä; Kainulasjärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kainulasjärvi, Kompelusvaara, koppakiiski, musta, koko iso
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans koppaskiiski Kainulasjärvessä.
Alkuperä
Itkonen, Liljeblad, Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-10
Ruotsi
hjälplastare, brosslare
Suomi
apulaiskuormaaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-10
Ruotsi
tyst
Suomi
hiljainen; vähäisellä äänellä, ääneti
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: ja ei saanu mitham puhua, eeneti piethin olla.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa ääneti
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-08
soimata
Ruotsi
beskylla, förebrå
Suomi
syyttää, moittia, haukkua, puhua toisesta alentavasti
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Ei minua soimattu sanoi Olle Aidanpää hänen lapsuuvesta Kainulasjärvessä.
Alkuperä
Jukka Korva, Kaarakka, Artimo, Olle Aidanpää.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-08
tanakka
Ruotsi
stark, hållfast
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi, tanakka reki; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: tanakka mies, lyhy ja vahva, luja
Alkuperä
Olle Aidanpää, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-08
Ruotsi
helvete
Suomi
helvetti
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-07
Ruotsi
gevär
Suomi
kivääri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. kivääri
Alkuperä
Yliperän kielen sanakirja; Oiva Arvola.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2020-04-07
Ruotsi
gevär
Suomi
kivääri, ase
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, Kompelusvaara, Svappavaara, Kemi
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-07
Ruotsi
långpanna, laxlåda
Suomi
lohilaatikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Narken Narkaus, Alatornio, Kemi
Esimerkki
Pane laaksloovan peshään.
Kulttuuri taustaa sanasta
Min mormor Emmy Aspholm brukade alltid säga att man skulle skicka till Bengt Pohjanen med flera i radion om ordets ursprung.
Alkuperä
Emmy Aspholm 1021, Tomas Nordmark, Hannula, Kaarakka 2010-03-20.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-06
Ruotsi
far? mormor
Suomi
isoäidi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Hakanen, Hakkas
Alkuperä
Airila.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-06
Ruotsi
hjälpa
Suomi
auttaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Muonio
Alkuperä
Tapio Lähteenmäki, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-06
Ruotsi
ta ansvar, hjälpa
Suomi
ottaa vastuuta, tehdä hyvää, auttaa
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf tehdä hyvää
Alkuperä
Matti Junes, född i finska Tornedalen, Lars Lampinen, Unbyn Boden.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-06
Ruotsi
skapa besvär, lägga näsan i blöt, besvära (nedl)
Suomi
tehdä vaivoja, sekaintua asioihin
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, pakkaa aina krookkimhan
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-06
Ruotsi
taxera
Suomi
verotuksen arviointi
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-06
Ruotsi
taxering
Suomi
verottajan arviointi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, uuehko sana, 1932
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-06
Ruotsi
tack
Suomi
kiitos
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Kuolajärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
lekfullt. Leikillisesti
Alkuperä
Sipola.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-05
Ruotsi
Nya älvfåran
Suomi
Uudenjoenreikä
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narken
Kulttuuri taustaa sanasta
Den nya älvfåran växte och två öar skapades. Uusisaari. Älvfåran var en liten ström i början. Idag är det halva älven. Skapades ca 1900 när narkenborna började gräva en bredare älvföra i den lilla strömmen.
Alkuperä
Birger Winsa. Per Lampa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-05
Ruotsi
nedre botten, våning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Alkuperä
Kyyttikirja. Inga-Britt Uusitalo, sidan 19.
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2020-04-05
Ruotsi
ryssen med en blodig yxa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornedalen
Esimerkki
Tornedalen: kainulainen karppisääri, venäläinen verikirves, tappoi isän tappoi äitin.
Kulttuuri taustaa sanasta
i ramsa,
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-05
Ruotsi
överkalixbo med långsmala ben
Suomi
kainulainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Tornedalen
Esimerkki
Kainulainen karppisääri.Överkalixborjna Hade långsmala ben. Även kainulainen kaitanaama förekom. Karppi av överkalixborna tunnbröd skarpbröd. Andra menar att överkalixpojkarna var bra på att dansa, var bråkiga eller hade välpressade skarpa byxveck.
Kulttuuri taustaa sanasta
Karppisääri således även betydelsen skarpa byxveck.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-05
käpälämäki: lähtiä käpälämäkhen
ilmaus
metsästys
Ruotsi
flykt: ta till flykten
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
omskrivning
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-05
Ruotsi
slapp, slö
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, lipsu työntekijä
Kulttuuri taustaa sanasta
Lånord? Svenska slipprig?
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-02
Ruotsi
hasp, järnhasp
Suomi
haka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Täräntö, Kompelusvaara, Rovaniemi
Esimerkki
Kittilä, Täräntö, Kompelusvaara: joll-on krookki ovessa kiini. Meän kieltä 1986: ja ko siihen aikhaan ei taloissa ollu hakkuja eikä krookkia, se se oli 1404. Rovaniemi: panes sie ovi krookhin.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Tiesmaa, Tuovinen, Anthoni, Nikupeteri.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-01