Uutisia

petaali kotitalous lainasana
Ruotsi
pedal
Suomi
poljin
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin 2005-12-05 Lars Lampinen
Muokattu
2020-03-30
kainalo keho mitta
Ruotsi
ett armveck, fång, större knippe (mått)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mie olen kantanu kainalon saunapuuta saunhaan. Nouva kainalo heinää! Kainalo on pienempi määrä kun sylilinen. Isä kantaa pientä lasta kainalossa sänkhyyn.
Kulttuuri taustaa sanasta
Används inte längre i Finland i betydelsen armveck eller mått. Ett armveck bastuved, hö eller liknande är vad man bär med en arm i armvecket. En famn ved eller hö är vad man bär med två armar.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-25
sliupsu lainasana-saame jellivaaransuomi
Ruotsi
lös, sladdrig (ex. bröd)
Suomi
löysä
Paikkoja
Järämä-Satter, Jellivaaran alue
Kulttuuri taustaa sanasta
Verkar vara ett inlåningsord från samiska. Lipsu i Pajala i betydelsen slapp, slö. Slipprig från svenskan. Men kanske samiskan har lånat in från nordiska språk med en annan betydelse och sedan till gällivarefinskan. Lulesamiskans "šlibžut" har betydelsen "fladdra".
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Torbjörn Ömalm
Muokattu
2020-03-24
kainalo keho
Ruotsi
övre del av arm, armveck
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: veiv vähäsen heiniä kainalossa lehmile.
Alkuperä
I. Tuovinen, Liljeblad, Artimo, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-24
kainalo keho
Ruotsi
armhåla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kuolajärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kainalo även i betydelsen armveck. Även som mått, ett fång ved, hö. Kainalo heiniä, kainalo saunapuuta.
Alkuperä
Airila, Sipola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-24
pohjosenkyrpä keho puu
Ruotsi
nordtapp (trä)
Suomi
puutappi puun pohjoispuolella
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Piti katkasta männyn viis senttiä pohjosenkyrvän allipuolelta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Det är en tjock trätapp, en gren som dött och en ny gren har vuxit upp. En avbruten gren alltid på trädets nordliga sida.
Alkuperä
Leif Hannu, Kainulasjärvi. Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-22
jekala jellivaaransuomi kasvi
Ruotsi
renlav
Suomi
jäkälä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Jellivaara: panna jekala seuhraan.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-21
pruunisilmä keho lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
rövhål
Suomi
peräaukko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Allmänt i Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa persheensilmä
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-21
korvajäkälä, -jiekala ruoka jellivaaransuomi kasvi
Ruotsi
islandslav (åts under nödår)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
I Svappavaara korvajiekala.
Alkuperä
I Tuovinen, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-21
kliisterijäkälä lainasana kasvi
Ruotsi
lav, Islandslav?
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Esimerkki
Enontekiö: kliisterijäkälästä tehtiin kliisteriä ja färiä.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-21
frohtimet, rohtimet metsästys vaate lainasana
Ruotsi
tygsudd, renstrasa (för gevärslopp)
Suomi
puhdistustukko
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Puoltikasvaara
Esimerkki
Frohtimet bör vara ett lån från svenskan.
Kulttuuri taustaa sanasta
Renstrasor av skinn för rensning av gevärslopp. Men även tygsuddar förekom.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-03-21
lukija kirjakieli
Ruotsi
läsare
Suomi
lukija
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2020-03-20
vaahti vesi
Ruotsi
skum
Suomi
vaahto
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa vahto
Alkuperä
Matti Junes, född i finska Tornedalen. Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden
Muokattu
2020-03-18
rauottaja ihminen
Ruotsi
armerare
Suomi
raudoittaja
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. raudoittaja
Alkuperä
Oiva Arvola. Yliperän kielen sanakirja. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2020-03-17
rukka etnisyys vaate lainasana-saame
Ruotsi
samerock
Suomi
takki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sammakko, Dokkas, Soutujärvi-Skaulo
Kulttuuri taustaa sanasta
Maholinen lainasana saamesta.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-03-17
kielonmaa lainasana mitta
Ruotsi
skälsland
Suomi
tynnyrimaa
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Gällivare kommun ytmått, troligen 317,2 m2
Alkuperä
John Josefsson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-17
kielonmaa lainasana mitta
Ruotsi
skälsland, 17, 8 m2?
Suomi
tynnyrimaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Hakanen
Kulttuuri taustaa sanasta
1543 tecknas byn för 19 hemman samt ett kyrkohemman och taxeras för 1154 skälsland fördelat på 974:144:36 på åker, äng respektive fiske. Ett skälsland utgjorde 0,432 hektar.
Alkuperä
John A Winsa, 1913-1993 Kainulasjärvi. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-03-17
pimppi nainen lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
sköte, mutta (nedl)
Suomi
näppy
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-09
pöönä nainen lempinimi/haukkumanimi slangi
Ruotsi
mutta, sköte
Suomi
näppy
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, rakhaus priimu, eli sama pöönä juuri, josta lapsile sanothaan että pöönä näkkyy
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-09
priimu lainasana nainen lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
mutta, sköte
Suomi
näppy
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: rakhaus priimu, eli sama pöönä juuri, josta lapsile sanothaan että pöönä näkkyy.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-09
näppy nainen keho lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
sköte, mutta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, sillä oli hyvä näppy
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-09
smuutti lainasana ruoka
Ruotsi
smoothie, frukter och grönsaker mixade till en dryck
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Järämä-Satter, Jellivaaran alue
Kulttuuri taustaa sanasta
Inlåningsord från engelska. Nytt lånord.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-09
pakkastiane/n/ lintu
Ruotsi
talgoxe, Parus major
Suomi
talitanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa talitianen, talitiitinen
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-09
talitianen lintu
Ruotsi
talgoxe, Parus major
Suomi
talitanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
finska talitianen
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-09