Uutisia

lientää luonto sää
Ruotti
mildra, bli mildare
Suomi
lauhtua
Sanaluokka
verbi
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-23
liepeentyä luonto sää
Ruotti
bli mildare, försvagas
Suomi
heikentyä, vähentyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki: tuuli liepeentyy.; Vittanki
Esimerkki
Vittanki: sekin oli liepeentynny jo hyvin (tyär).
Lähde
Airila. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
lannanmaa etnisyys luonto
Ruotti
land söder om sameland, övriga Finland
Suomi
maanviljellysalue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ylheinen.
Lähde
Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
laskuttaa vesi slangi luonto sää
Ruotti
låta släppa, falla, regna
Suomi
laskettaa; sataa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio, ei ylheinen.
Lähde
Häll. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
liepyä luonto sää
Ruotti
bli mildare
Suomi
lauhtua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: vähän aikaa sitte nin se liepy.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
liete luonto itäsuomi
Ruotti
jordlager, fin sand, lera, på strand av vårflod,sandstrand
Suomi
lietemaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kuolajärvi, Sodankylä, Kemi, Arpela, Sieppijärvi, Kittilä
Esimerkki
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kuolajärvi,. Sodankylä, Kemi, Arpela, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Kittilä: veen kulettama liete.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, liete s 'lera som vattenström har transporterat'; endast i fi Karunki (R-L Jutila k 3040, SMSA).
Lähde
I. Tuovinen, Isoniemi, Liljeblad, Räsänen, Kaarakka, Kena, Sipola, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
peräseinä hautajaiset rakennus ilmaus
Ruotti
bakre vägg i pörte
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela Arpela, (ylheinen), Rovaniemi, Kemi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kun äiti kuolee peräseinä mennee talosta. Talesätt: När moderna dör förlorar man husets gavelvägg. Det drar kalla vindar genom huset.
Lähde
I. Tuovinen, Artimo, Kaarakka. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
mie ihminen itäsuomi
Ruotti
jag
Suomi
minä
Sanaluokka
pronomini
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Men används inte längre i ryska Karelen.
Lähde
Artimo, Hämäläinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
Pränni paikannimi
Ruotti
Bränna, Överkalix centralort
Suomi
Bränna
Sanaluokka
erisnimi
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
lietemaa luonto
Ruotti
mark som skapas av flodslam, sandstrand
Suomi
lietemaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Rovaniemi, Kemi
Lähde
I. Tuovinen, Kaarakka, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
mettäpalo luonto
Ruotti
skogsbrand
Suomi
metsäpalo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
laskuväylä luonto vesi
Ruotti
farled i fors
Suomi
laskuväylä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen, Kemi, Rovaniemi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa joutoväylä.
Lähde
Häll, Kaarakka, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
lietheinen luonto
Ruotti
näringsrik (av vårflod)
Suomi
ravitseva, rehevä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Kaarakka. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
lieto luonto
Ruotti
blöt, lös (mark)
Suomi
lietemaa
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Kätkäsuanto
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
liettyä luonto
Ruotti
vårflod som för jord och lera över strand, strandäng
Suomi
lietyä, lokautua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Kuolajärvi, Sieppijärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Rovaniemi, Kemi, Kemi, Kuolajärvi, Sieppijärvi, (ylheinen): maa liettyy. Kompelusvaara: kaivom pohja liettyy.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vatten som sköljer med sig lera och jord som lägger sig vidstrand. Vårflod som gödslar åker med näringsrikt vatten
Lähde
I. Tuovinen, Artimo, Kaarakka, Paloheimo, Sipola, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
liettyä luonto
Ruotti
sjunka ner i mark, fastna i mark
Suomi
upota, vajota, laskeutua
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kemi, Kittilä: puu on liettyny.
Lähde
Isoniemi, Kaarakka. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
liettää luonto
Ruotti
urgräva, gröpa
Suomi
kovertaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: sae liettää maan. Kompelusvaara: joki on julma liettähmään - (ottaa rantaäyräistä suviliejua).
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
lievikko luonto
Ruotti
nedfallna ruttnande stockar i mark
Suomi
laho, mätä maa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
utu luonto sää
Ruotti
duggregn under dimma
Suomi
tihkussade, sadesumu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, ylheinen.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
lievä luonto sää
Ruotti
mild, ljum, varm
Suomi
mieto, haalea, laimea, lempeä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto: kesä on lievä.; Kätkäsuanto
Esimerkki
Kätkäsuanto, syyspuoli kessää on lievä ja kaunis
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
liikamaa luonto
Ruotti
extra markbit avskild från övriga ägor
Suomi
lisämaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
liipeys luonto
Ruotti
glatt, halkigt spår, hal sluttning
Suomi
liukas tie, myötäle, jälki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä, Kittilä, Kompelusvaara: tuossa (tien)syrjässä on semmonen liipeys, lyöpi sen umpisheen. Kompelusvaara: liipeys on se kun vaara on kaltto niin ettei siitä pääse ylle, se on liipeämistä
Lähde
I. Tuovinen, Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
liitonkaari luonto sää
Ruotti
regnbåge
Suomi
sateenkaari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, (ylheinen); Kittilä
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
liitottua luonto
Ruotti
slemma, bli lerig, mögla (hö i vatten)
Suomi
limaantua, savintua, homehtua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22