Birger Winsa: Sain Facebokin kautta kuulla Narkauksen miehiltä koska pokeetti tuli Kainhuun väylhään. Narkauksen kulutusjätkät kuttuthiin Pikku Luulajan väylhään kulutuksheen. Het otit nelilaitaset venheet mukhaan. Tämä oli 1947. Mutta Pikku Luulajan väylän koskia ei menny laskea nelilaitasella, sillon net olit vielä koskemattomina. Liian suuret kosket. Niin jätkät jouvuit kuljethaan vetämällä pitkin mettiä omia venheitä alas koskia. Luulajan väylän jätkät laskit pokeetila alas koskia. Siittä jälkhiin kiusathiin heitä ette Narkauksen jätkät kulutit pitkin mettiä, ei väylässä. Sillon ostethiin ensi pokeetti Narkauksheen. Siis aika vasta. Nolot miehet tulit kotia nelilaitasten venheitten kans.
Kulttuuri taustaa sanasta
Pokeetti är kortare än nelilaitanen, har en relativt hög, rundad form, bägge ändarna är spetsiga. Används i flottningen för att åka i forsar. Kallas för håp, snipa och strömbåt i Västerbotten.
Meänkieli har ordet huopata, ro båt baklänges. Det är precis vad man gör när man åker nerför forsar.
Lähde
Naamakirja, Facebok, Narkauksen sivulta.
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2023-06-04
varmasti
Ruotti
säkert; sannolikt
Suomi
varmasti; luultavasti
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Kyllä soon varmhaan menny. Nog har han sannolikt gått. Eller han har säkert gått.
Hän on menny betyder han har gått. Varmasti är stundtals tvekande.
Potut panthiin maahan joskus 10 kesäkuuta, kuna maa oli lämmin. Lars Mäki: Vanhaa varma perintheinen aika oli meilä Mia mummun määrätty aika! Avvojalkasin seisothiin vastakarhitun maan päälä, jos tunsi että maa "palelutti" jalkapohjaa sillon joutui siirtämhään istuttamista ! Vanhaa sanaparsi oli : Lämpimän maan istutus sauttaa kylmän maan. Jopa ohittaaki kylhmään kylvetyt!
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti. Östfinska, pottu s. potatis; västfi peruna, perna, pärinä, m fl id (k 3773, 3775, SMSA). Pottuja: Ymmyräisiä, (punasia) taalalaisia ja mandelia. Mendelit kypsyit viimiseks mutta olit parhaimat. Sikurit annethiin lehmile.
Kans teh! Vertaa kuule id. Hyvin ylheinen ja tyypilínen jellivaaransuomen sana. Yhtä ylheinen kun tyhä, joka merkittee vain. Väitethään ette se on ryssän kielen laina: Tiha sama merkítys. Vertaa saju.
Lähde
Birger Winsa, Torbjörn Ömalm..
Tallennin B. Winsa: ordbok
Roland Jatko: Paljon tuhkalunta, syöpi jo ylös hangen | Mycket asksnö, äter redan upp skaren.
Kulttuuri taustaa sanasta
Man strödde aska från spisen på trädgårdens snö. Då smälte snön fortare och askan blev till näring i trädgårdens åkerland. Förekommer fortfarande i viss mån där det finns vedeldade bastun och spis.
Tällä nimellä kutsuttiin Kittilän pitäjässä eräitä Kittilän kylässä, ala-Kittilässä, Marjalan talon kohdalla aidan takana olevaa tuhka-hiekka-aukiota; lieneekö sitten paikannimi, Tuhkamelta, vai yleisnimi, tuhkamelta? Vertaa tuhkamella.
Lähde
Källa: Artimo. Nedtecknare Jukka Korva.
Tallennin Birger Winsa