Uutisia

Ingeri, Inkeri nainen nimi
Ruotti
Inger
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
jauhotomu kasvi
Ruotti
mjöldamm, höboss
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Parakka, huonot heinät, pikku jauhontomuu
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
runsuja kasvi
Ruotti
höboss
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Ullatti6
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-11-01
runsu kasvi
Ruotti
Suomi
heinäkasvi tai kukka
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Heinärunsuja Kainulasjärvessä on heinäsuttia, -nippuja laossa.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
nylooni vaate lainasana
Ruotti
nylon
Suomi
nailon
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Tornionlaakso
Esimerkki
Tornionlaakso: Nyloonivaatheet oli mudernia vaatetta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi. nailon
Lähde
2006-02-15 Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
nyloonipaita vaate lainasana
Ruotti
nylonskjorta
Suomi
nyloonipaita
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
B. Winsa; Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin 2007-07-13 Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
pyhäkenkä vaate uskonto
Ruotti
finsko, söndagssko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Puolisaaphaat kesälä, joskus ennen pyhäkenkä.
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
pyhävaatheet vaate uskonto
Ruotti
söndagskläder
Suomi
pyhävaatteet
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Juoksengi
Esimerkki
Pyhinä oli aina pyhävaatheet päälä. Lapsilaki. Mulla oli nyloonipaita ja nyloonihousut ja pyhäkengät. Vaikka ei mentty mihinkhään kirkhoon eli muuale.
Kulttuuri taustaa sanasta
Förr om åren hade man alltid på sig söndagskläder. Även barnen hade rena skjortor och nylonbyxor. Söndagsskor var finskor. Även om man inte gick till kyrkan eller på något evenemang så hade man söndagskläder.
Lähde
Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
lannanriuku ihminen etnisyys nainen keho lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
långryggad finsk kvinna
Suomi
pitkäselkäinen suomalainen nainen
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Yliperän sanakirja. Oiva Arvola. Nedtecknat: Lars Lampinen, Unbyn Boden 2009-05-25. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
kohtu lainasana nainen vaate länsisuomi
Ruotti
lång kofta; överrock (kvinna)
Suomi
pitkä villatakki, päällystakki (nainen)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Sodankylä, Kuolajärvi, Kuolajärvi, Ylitornio, ylheinen, Enontekiö, ylheinen, Kainulasjärvi,; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kohtu s-oli ennen topattu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinska kohtu s spec rock (R Pahkala k 1393, SMSA).
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen, Tapainen, Meriläinen, Sipola, Kena. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
konstisonta, korstisonta kotitalous lainasana
Ruotti
konstgödsel
Suomi
apulanta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu, Nattavaara, Nattavaara
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa apulanta
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-10-31
Lannavaara etnisyys paikannimi
Ruotti
Lannavaara/Gödselberget
Suomi
Lannavaara
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Nedre, Soppero, Finska
Esimerkki
Wikipedia kirjottaa: "Byn kallades i slutet av 1800-talet för Lantavaara (svenska: Gödselberget) då invånarna i Nedre Soppero hade åkrar i Lannavaara och förde hit gödsel." Lannavaaralainen är således gödselbergfolk. Finska ordet lanta var allmänt förekommande och det är grunden för ordet lantalainen. Detta är uppenbart ursprunget för alla ord om lantalaiset och deras etnicitet.
Kulttuuri taustaa sanasta
Jämför med lantalainen och täräntöläinen. Det är uppenbart att lantalainen och täräntöläinen betyder jordbrukare eller mer konkret gödselspridare/gödselfolk. Jordbrukarna fick dessa benämningar av nomadiserande samer. Vertaa Täräntö, täräntöläinen ja lantalainen. Det är i viss mån nedlåtande pga att jordbrukarna inkräktade på samiska marker. Det har alltid funnits små konflikter mellan samer och jordbrukare. Man hade nedlåtande termer om varandra. Lantalainen är både konkret beskrivande verksamheten, och samtidigt sannolikt i viss mån nedlåtande beteckning.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
simpukankuori kala ruoka
Ruotti
snäckskal, musselskal
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
ver. tav.
Lähde
Kaarakka. Nedtecknat: Virpi Ala-Poikela. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-30
näkinkenkä lainasana näkymätön maailma
Ruotti
näcksko? snäckskal
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Lähde
Artimo, Miettinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-30
kunkka lainasana-saame näkymätön maailma
Ruotti
näcken
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vettasjärvi
Esimerkki
Vettasjärvi: niitä on järvissä - järvikunkat.
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-30
näkki lainasana näkymätön maailma
Ruotti
näcken
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Kittilä Kittilä, Kemi, Rovaniemi, näkki maale mie vethen, näkki jokhen ja mie maale (sanothin ku menthin vethen ja tulhin veestä, räiskithin vettä maale). Rovaniemi: Ei saa mennä ranthan näkki tullee ja viepi., Ord ur Hilja Kallioniemis verk
Kulttuuri taustaa sanasta
IB Uusitalo: Ko mie olin kläppi niin ei vietetty haluviiniä. Mutta kyllä met pölätimmä toisia ja meitä pölätit täyet. Näkki, Ellonpekka ja Pakkasäijä olit tavalisiimat ja tietenki Jumala. Mutta niitä oli pöröjä, manalaisia ja muitaki. Mitäs tet pölkäsittä?. Vattenväsen för att skrämma barn
Lähde
Miettinen, Artimo, Paavola. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-30
feeli lainasana
Ruotti
fel
Suomi
virhe
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-30
Yysikkä tyysikkä toukon loukon, viljaa viisi, hilta huusi yks kaks kräps. loru
Ruotti
ramsa
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Onhan niitä varianttia tästä lorusta.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-27
vikàte työ kotitalous näkymätön maailma loru
Ruotti
lieorv
Suomi
vikate
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari, Ylitornio, Kätkäsuanto, Muonio, Täräntö; Meänkieli
Esimerkki
Ingemar Lampa: And the finishing touch was to make three lines at equal distance from the middle of the handle while saying a magic spell in our Finnish dialect - meänkieli, which should protect anyone from accidents: Suutarin kissala oli kolme korvaa - The cobblers cat had three ears. Don't ask m the origins of that spell. I have no idea.
Kulttuuri taustaa sanasta
tarkempia tietoja CD:ssä
Lähde
Ingemar Lampa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-27
napuri ruoka kasvi
Ruotti
småpotatis
Suomi
pieni peruna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa sikura
Lähde
Hämäläinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-27
Entten tentten teelika mentten Hissun kissun vaapula vissun Eelin keelin klot Viipula vaapula vot. loru
Ruotti
ramsa
Suomi
ramsu
Paikkoja
Aapua
Esimerkki
IB- Uusitalo: Entten tentten teelika mentten. Hissun kissun vaapula vissun. Eelin keelin klot. Viipula vaapula vot. Ramsu mitä kläppinä luethiin…
Lähde
IB- Uusitalo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-26
kloppana lainasana mies
Ruotti
pojkspoling
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi: Pojankloppana.
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-25
kriiskilö lainasana mies
Ruotti
pojkspoling
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi: Pojan kriiskilö.
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-25
kloppi lainasana mies
Ruotti
pojkspoling
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Kemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kloppana
Lähde
Anthoni, Artimo, Kaarakka, Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-25