Uutisia

outaihminen etnisyys lainasana
Ruotti
människa bosatt i skogsområde
Suomi
metsäalueen ihminen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-02
outa lainasana-saame etnisyys luonto
Ruotti
sydligare områden, skogsområde, skog
Suomi
etelän alue, metsäalue, metsä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara, Sieppijärvi, Vittanki, Enontekiö, Parakka, Jukkasjärvi, Täräntö
Esimerkki
Kompelusvaara, Sieppijärvi, Sieppijärvi, (ylheinen), Vittanki?, Enontekiö, (ylheinen), Parakka, Vittanki, Jukkasjärvi: Tulin outaa, se pani sääsket matkhaan. Täräntö: Kun ne ouvassa asuvat.
Lähde
I. Tuovinen, Airila, Itkonen, Syrjänen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-02
outamaa luonto lainasana-saame
Ruotti
skogsland
Suomi
metsämaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Vittanki
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-02
outahärkä etnisyys lainasana-saame poronhoito
Ruotti
skogsrentjur
Suomi
metsäporohärkä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Lähde
Tiesmaa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-02
outa lainasana-saame etnisyys luonto poronhoito
Ruotti
område i skogstrakter där en skogsrenskötare idkar rennäring
Suomi
metsäsaamelainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Parakka
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-02
outalappalainen etnisyys lainasana-saame poronhoito
Ruotti
renskötare i skogstrakter som idkar rennäring, skogsrenskötare
Suomi
metsäsaamelainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Parakka
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-02
outalappalainen etnisyys lainasana-saame
Ruotti
skogsrenskötare, skogssame
Suomi
metsäsaamelainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Nattavaara, Markitta, Ullatti, Mäntyvaara, Kainulasjärvi, Parakka, Kompelusvaara, Vittanki
Kulttuuri taustaa sanasta
I relation till fjällsame och nomadiserande same. Fastboende skogssame.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-11-02
outa lainasana-saame luonto
Ruotti
skogsmark, tallskog, skog
Suomi
metsämaa, männikkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kveeni; Jyykeä, Kittilä, Inari, Vesisaari, Raisinvuono
Esimerkki
Jyykeä Jyykeä, Kittilä, Kittilä, Inari, Vesisaari, Raisinvuono: Alkanhet outaa pruukamhan. Jyykeä: Pyhhäm outham saakka.
Lähde
Rapola, Tuovinen, Itkonen, Anthoni, Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-02
lanta lainasana etnisyys lainasana-saame
Ruotti
icke-sameland
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Vittanki; Kompelusvaara, Parakka
Esimerkki
Kompelusvaara: Lannan puolela (lapin sana, oma sana outa). Parakka: Hyvil lannan näkönen, kaunis ihminen se Maria.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame < ruotti. Område mellan hav och fjäll där samer inte verkar, område där finnar och svenskar bor, motsats lapp land.
Lähde
I. Tuovinen, Itkonen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-02
vellitupa lainasana etnisyys rakennus lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
arbetsstuga
Suomi
työtupa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kiruna
Kulttuuri taustaa sanasta
Omskrivning av työtupa. Vertaa puurotupa, gula fängelset
Lähde
Meänmaan Kieliraatin lista, Stig Aspholme. Tallennin Birger Winsa 2009-10-19
Muokattu
2021-11-02
Jooseppi nimi
Ruotti
Josef
Suomi
Jooseppi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
Israeli nimi
Ruotti
Israel
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
Helmeri mies nimi
Ruotti
Helmer
Suomi
Helmeri
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
isanta jellivaaransuomi vokaalisointu
Ruotti
herre, husbonde
Suomi
isäntä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Killinki
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
jalmari slangi
Ruotti
slöfock, drönare
Suomi
laiskuri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
Jalmari mies nimi
Ruotti
Hjalmar
Suomi
Jalmari
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Tallennin Torbjörn Ömalm
Muokattu
2021-11-01
Ingeri, Inkeri nainen nimi
Ruotti
Inger
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
jauhotomu kasvi
Ruotti
mjöldamm, höboss
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Parakka, huonot heinät, pikku jauhontomuu
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
runsuja kasvi
Ruotti
höboss
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Ullatti6
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-11-01
runsu kasvi
Ruotti
Suomi
heinäkasvi tai kukka
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Heinärunsuja Kainulasjärvessä on heinäsuttia, -nippuja laossa.
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-01
nylooni vaate lainasana
Ruotti
nylon
Suomi
nailon
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Tornionlaakso
Esimerkki
Tornionlaakso: Nyloonivaatheet oli mudernia vaatetta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi. nailon
Lähde
2006-02-15 Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
nyloonipaita vaate lainasana
Ruotti
nylonskjorta
Suomi
nyloonipaita
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
B. Winsa; Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin 2007-07-13 Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
pyhäkenkä vaate uskonto
Ruotti
finsko, söndagssko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Puolisaaphaat kesälä, joskus ennen pyhäkenkä.
Lähde
I Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31
pyhävaatheet vaate uskonto
Ruotti
söndagskläder
Suomi
pyhävaatteet
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Juoksengi
Esimerkki
Pyhinä oli aina pyhävaatheet päälä. Lapsilaki. Mulla oli nyloonipaita ja nyloonihousut ja pyhäkengät. Vaikka ei mentty mihinkhään kirkhoon eli muuale.
Kulttuuri taustaa sanasta
Förr om åren hade man alltid på sig söndagskläder. Även barnen hade rena skjortor och nylonbyxor. Söndagsskor var finskor. Även om man inte gick till kyrkan eller på något evenemang så hade man söndagskläder.
Lähde
Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-31