Rovaniemi, Kittilä: Menhän kattomham, minnek käsin ne on kulukeneet (manalaiset), onko tuhkajäljet, ne ei palaneekkaan ne manalaiset, kun on pois kulukeneet.
Other
Kun ruumhiin sängyssä olheet oljet oli poltettu pellolla, menthiin seuraavana päivänä polttopaikalle katsomaan tuhkaa, Jos siihen oli ilmestynyt jäljet, tuhkajäljet, arvattiin, että manalaiset siinä olivat kulkeneet. Eivät olleet kaikki pahat palaneetkaan, vaan lähteneet tulesta kulkemaan. Siltä suunnalta, mihin jäljet johtivat, oli kuolija seuraavalla kerralla odotettavissa. ... savusta katsottiin, tuleeko pian toinen kuolija. Jos se näet lähti esim. taloon päin, kuoli joku pian samasta talosta.
Source
Nedtecknat av Jukka Korva, källa Paavaola.
Writen down by Birger Winsa
Dearga on saamea ja merkittee lantaa. Se sana vastaa parhaiten paikannimeä Täräntö. Täräntöläinen merkittee siis lannanlevittäjä. Sehän on sama kun maanviljelijä. Saamelaisten toinen sana lannanlevittäjille on lantalainen. Lanta on suomen sana sonnale. Lantalainen on se joka jääpi vakituisesti ashuun yhteen paikhaan. Ja alkaa viljelemhään maata. Kielitietheessä on sääntö joka sannoo ette jos on kaks esimerkkiä jostaki sillon sitä väoi käyttää tietona. Täräntöläinen ja lantalainen on siis sama sana. Katto lissää lantalainen, Lannavaara, poronhoito. maanviljelistä/lannanlevittäjästä. Saameks ja suomeks.
Other
Dearga är samiska och betyder gödsel, som lär vara närmast besläktade samiska ord för Täräntö. Lanta betyder gödsel på finska. Jordbrukare eller gödselfolket helt enkelt. Folket som gödslar sina åkrar och rovland. Täräntöläinen är jordbrukare. Täräntö är jordbruk/gödselstack. Äldre försök till beskrivning: ett samiskt ord. Finskans tärkkä, skarp kurva. Där Tärendö älv rinner ut i Kalix älv är det en skarp kurva. Bönder och renskötare hittar inte på ord utifrån några intellektuella resonemang. Forskarna vågar inte tänka på det jordnära sättet som förklarar det mesta. Det finns inte en forskare i språkvetenskap som förklarar täräntö, täräntöläinen och lantalainen utifrån det mest uppenbara perspektivet. De fruktar att själva ha en nedlåtande syn på tornedalingar. När det finns två parallella exempel räknas det i vetenskapen som ett accepterat antagande. Här har vi gott stöd för denna enkla slutsats. Lantalainen och täräntöläinen har samma betydelse. Gödselspridarna åt majrovor och senare potatis som vuxit i mänsklig avföring och från kons gödsel. Detta var en förfärande syn för samer som inte kunde tänka sig blanda ihop mat med avföring. Därav nedlåtande ord för jordbrukare, som var en gödselspridare som plöjde åker och odlade majrovor i den egna avföringen. Denna association kan vara orsak till att meänkielis ord för gödsel är sonta, inte längre lanta, eftersom de själva är lantalaisia. Se mer i lantalainen.
Allmänt förekommande över hela Nordkalotten. Ca 20-30 belägg från Gällivare och Pajala 1985-1987. Används även allmänt i taoismen, buddismen, kristendomen och av en rad konstnärer. Den som befriar sig från fruktan ser en annan värld. Fruktan förblindar, säger tidlös konst, religioner och bönders ordspråk. Byvisdom kallas detta och därför kallade Aristoteles nous = bondförnuftet som den högsta tankeformen. Där lågt är högt och högst är lågt finns den upphöjda visdomen. Men lågutbildade kan förstås inte analysera den egna visdomen eftersom de inte äger utbildning för detta. Men om man får utbildning så förlorar man nous, eller bondförnuftet. Bokstaven/bokstäver dödar anden sa Paulus, aposteln. Och då visar det sig att inte heller i den livsformen kan man analysera varför fruktan förblindar. Akademiker skrattar förstås nedlåtande åt bondförnuftet och är övertygade om att de också äger sunt förnuft. Detta är grunden för konflikten stadens katederlärda mot landsbygdens lågutbildade. Dagens althöger mot etablissemanget. Visst är det listigt?
Pikkumettä on se mettä joka on koulun lähelä Kainulasjärvessä. Se on vain noin hehtaarin suuri. Siinä pruukathiin pittää pientä mettäkämppää rimoista rakenettu. Syksyn spiuneerinkin aikana sitä käytethiin. Sinne tuli tyttäriäki ja sielä oli paljon jännää, vaikka ei tietty miksi se oli jännää olla tyttäritten kans.
Source
Birger Winsa.
Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-02
Kerran tiimassa, kerran minutissa, mutta ei yhthään kertaa viikossa.
arvaus
Swedish
En gång i timmen, en gång i minuten men inte en endaste gång i veckan.
Jo piispa Ambrosius sanoi 2000 vuotta aikaa ette korvat näkevät enemän kun silmät. Sillä meinathaan ette puhekieli ymmärtää korvitten kautta mailmaa paremin kun kirjakieli, jota opithaan silmitten kautta. Puhekielessä on säilynyt sanaparret, metafoorit ja kuvaukset. Kirjakielessä net menetethään ja keksithään uusia yksinkertasia merkityksiä vanhoishiin sanaparshiin, kuten Keisarin uuvet vaatheet.
Päiväna Perttulin perästä ei katoa kaste kalhveesta eikä kuura haon alta. Dagen efter Bartolomeus torkar inte dagg i skugga och tinar inte rimfrost under riset.
Source
tornedalica 1968:6, Lars Lampinen.
Writen down by Birger Winsa
Sen verran lunta Erkkinä aian takana mitä Marjana katonpäälä. Den snömängd som finns på taken på Mariadagen ( gamla Marie Bebådelsedag, 5/4) finns bakom gärdesgården på Erikdagen.
Source
tornedalica 1968:6, Lars Lampinen.
Writen down by Birger Winsa
Matista köyhän pihti pirtin päälä. Från Mattiasdagen lyser den fattiges bloss över husets tak. (Från Mattiasdagen i februari klarar den fattige sig med solens ljus även inomhus. Pärtbloss behövs inte mer. )
Source
tornedalica 1968:6, Lars Lampinen.
Writen down by Birger Winsa
Jos kissa kynsii puuta se tullee tuuli, jos matalalta se tulle kova, jos korkeale hyppii niin tullee tuisku ja myrsky. Om katten klöser trädet så blir det blåst. Klöser den längst ner på trädet så blir det hård vind, klättrar den högt så blir det snöglopp och storm.
Heikki heinän jakkaa, Paavali paremin tietää. Henrik delar höet, Paulus vet bättre. ( till Henrikdagen den 19 januari har halva hömängden gått åt, Paulusdagen passar bättre, ordpråkets innebörd ).
Meänkieli on puhekieltä. Ruotti on Tornionlaakson kirjakieli. Puhekieltä ymmärethään korvila. Kirjakieltä opithaan silmilä. Tavan valta ottaa vallan ja ahistaa puhekieltä. Siksi meänkieli häviää pikku hiljaa koska ei ole kirjakieltä joka vastustaa ruottin kielen valtaa. Tämähän on sama kun mitä aposteli Paavali sanoi ette puukstaavit tappavart hengen. Mieli esineelistyy puukstaavista ja puhekielen verbiymmärys alistuu ja suureks osaks poistuu.
Other
Kaikki puhekielet on verbiä korvile, ilman poikkeuksetta. Kaikki kirjakieli on substantiivia silmile. Jo piispa Ambrosius sanoi 2000 vuotta aikaa ette korvat näkevät enemän kun silmät. Kirjakieli luopi toisen elämämuoon joka esineelistää mieltä. Sen takia tiämä ette korkea koulutus tuottaa enemän ateismia ja sekylarismia. Tekstitten muoto tuottaa tämän tuloksen, ei niitten sisältö.
Markitta. Rovaniemi, Ruija, Vesisaari, Kemi, Kuolajärvi, Kittilä, Jellivaara, Parakka, Parakka: Ruskokettu tavalinen, rautio, musta rinta ja jalat, parempi hinta. Ristikettu musta risti yli selän ja häphän, ja isompi häntä. Se on jo köyhyys kiljassu ku mustanketun saatu, musta itte mutta vaalakka päister ninku hopea selälä. (hopeakettu?) siitä saa jo tuhansia kruuunuja.
Other
tarkempia tietoja CD:ssä, pitkä satu kerrottu CD:ssä, katto repo, mustakettu, ristikettu, tulikettu, naalikettu, punanen kettu, mikko västfi, kettu s 'räv'; östfi repo id (Ruoppila 1967:k 41). kettu s \'räv\'; östfi repo id (ALE 99, SMSA).
Source
I. Tuovinen, Liljeblad, Paloheimo, J. Josefsson.
Writen down by Birger Winsa