News

taika, kansanalmanakka näkymätön mailma
Swedish
bondepraktika
Finnish
taika
Other
Itätuuli viepi kalan paastaki. Östanvind tar fisken även ur kitteln.
Source
Tornedalica 1968:6. Writen down by Lars Lampinen
Edited
2021-03-02
taika, kansanalmanakka näkymätön mailma
Swedish
bondepraktika
Finnish
taika
Other
Joka ei Erkkinä venettänsä tervaa, hän ei terva sitä koko kesänä. Den som inte tjärar sin båt på Erikdagen, han tjärar den inte på hela sommaren.
Source
Tornedalica 1968:6. Writen down by Lars Lampinen
Edited
2021-03-02
taika, kansanalmanakka näkymätön mailma
Swedish
bondepraktika
Finnish
taika
Other
Itä tuule ja länsi lientää - on kolmen tiiman päästä sae. Det blåser från öst och mulnar i väst - om tre timmar regnar det.
Source
Tornedalica 1968:6. Writen down by Lars Lampinen
Edited
2021-03-02
taika, kansanalmanakka näkymätön mailma
Swedish
bondepraktika
Finnish
taika
Other
Heikki heinän jakkaa, Paavali paremin tietää. Henrik delar höet, Paulus vet bättre. ( till Henrikdagen den 19 januari har halva hömängden gått åt, Paulusdagen passar bättre, ordpråkets innebörd ).
Source
Tornedalica 1968:6. Writen down by Lars Lampinen
Edited
2021-03-02
taika, kansanalmanakka näkymätön mailma
Swedish
bondepraktika
Other
Erkki nurjus turkki päälä, koko kesän paitapäälä. Erik i päls, hela sommaren i skjorta.
Source
Tornedalica 1968:6. Writen down by Lars Lampinen
Edited
2021-03-02
taika, kansanalmanakka näkymätön mailma
Swedish
bondepraktika
Other
Enempi rasvaa ahvenen päässä ko Erkkinä köyhän miehen aitassa. Mer fett i ett abborrhuvud än i fattigmans visthus på Erikdagen.
Source
Tornedalica 1968:6. Writen down by Lars Lampinen
Edited
2021-03-02
puhekieli kieli
Swedish
talspråk, textlöst språk
Finnish
puhekieli
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso, Malmikentät; Meänkieli
Example
Meänkieli on puhekieltä. Ruotti on Tornionlaakson kirjakieli. Puhekieltä ymmärethään korvila. Kirjakieltä opithaan silmilä. Tavan valta ottaa vallan ja ahistaa puhekieltä. Siksi meänkieli häviää pikku hiljaa koska ei ole kirjakieltä joka vastustaa ruottin kielen valtaa. Tämähän on sama kun mitä aposteli Paavali sanoi ette puukstaavit tappavart hengen. Mieli esineelistyy puukstaavista ja puhekielen verbiymmärys alistuu ja suureks osaks poistuu.
Other
Kaikki puhekielet on verbiä korvile, ilman poikkeuksetta. Kaikki kirjakieli on substantiivia silmile. Jo piispa Ambrosius sanoi 2000 vuotta aikaa ette korvat näkevät enemän kun silmät. Kirjakieli luopi toisen elämämuoon joka esineelistää mieltä. Sen takia tiämä ette korkea koulutus tuottaa enemän ateismia ja sekylarismia. Tekstitten muoto tuottaa tämän tuloksen, ei niitten sisältö.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-02
kettu elläin jahti länsisuomi
Swedish
räv
Finnish
repo
Part of speech
substantiivi
Places
Markitta, Rovaniemi, Ruija, Vesisaari, Kemi, Kuolajärvi, Kittilä, Jellivaara, Parakka
Example
Markitta. Rovaniemi, Ruija, Vesisaari, Kemi, Kuolajärvi, Kittilä, Jellivaara, Parakka, Parakka: Ruskokettu tavalinen, rautio, musta rinta ja jalat, parempi hinta. Ristikettu musta risti yli selän ja häphän, ja isompi häntä. Se on jo köyhyys kiljassu ku mustanketun saatu, musta itte mutta vaalakka päister ninku hopea selälä. (hopeakettu?) siitä saa jo tuhansia kruuunuja.
Other
tarkempia tietoja CD:ssä, pitkä satu kerrottu CD:ssä, katto repo, mustakettu, ristikettu, tulikettu, naalikettu, punanen kettu, mikko västfi, kettu s 'räv'; östfi repo id (Ruoppila 1967:k 41). kettu s \'räv\'; östfi repo id (ALE 99, SMSA).
Source
I. Tuovinen, Liljeblad, Paloheimo, J. Josefsson. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-02
musta fraasi huusholli näkymätön mailma
Swedish
svart
Finnish
musta
Part of speech
adjektiivi
Places
Kemi Kemi, Kätkäsuanto, (ylheinen), Kätkäsuanto, musta hevonen, Lohijärvi, (ylheinen), Alatornio, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Jukkasjärvi, Pajala, Vesisaari; Jellivaara, Kompelusvaara
Example
Jellivaara: Käärhmeenkivi on musta ja siliä ninku yksi kuula valettu. Kompelusvaara. Min olem musta ninku manalainen.
Source
I. Tuovinen, Liljeblad, Miettinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-02
kirjakieli eetnisyys kirjakieli
Swedish
skriftspråk
Finnish
kirjakieli
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso, Malmikentät; Meänkieli
Example
Meänkieli on puhekieltä. Ruotti on Tornionlaakson kirjakieli. Puhekieltä ymmärethään korvila. Kirjakieltä opithaan silmilä. Tavan valta ottaa vallan ja ahistaa puhekieltä.
Other
Kaikki puhekielet on verbiä korvile, ilman poikkeuksetta. Kaikki kirjakieli on substantiivia silmile. Jo piispa Ambrosius sanoi 2000 vuotta aikaa ette korvat näkevät enemän kun silmät. Kirjakieli luopi toisen elämämuoon joka esineelistää mieltä.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-02
kirja ihminen kirjakieli
Swedish
bok; rykte (metaforiskt)
Finnish
kirja
Part of speech
substantiivi
Places
Kompelusvaara, Kemi
Example
Kompelusvaara: Laiskan kirjoissa. Kemi, Kompelusvaara: Joutunu huonhoin kirhjoin.
Source
I. Tuovinen, Paloheimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-02
piuni lainasana
Swedish
spion, vakt
Finnish
vahti; vakoilija
Part of speech
substantiivi
Places
Joppauksessa pitkin väylänvartta.
Example
Joku jätetään piuniksi, vahdiksi, tarkkailemaan tullimiehiä
Source
Eija Ojala. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-02
sähkö huusholli termi
Swedish
elektricitet, el
Finnish
sähkö
Part of speech
substantiivi
Places
Kemi, Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Example
Kainulasjärvi: Sähkölangoissa pääskyset istuvat. Kainulasjärvi: Sammuta sähön. Kainulasjärvheen tuli sähkö joskus 1925. Minun äidi meinas ette se tuntui kun Jumala astui alas kirkhaassa valossa.
Other
Nytt ord. sa man under 1930-talet. I Kainulasjärvi fick man el ca 1925. Man upplevde det som om Gud steg ner på jorden med ett oerhört ljus. Min mor Berta Winsa mindes som barn när lampagårdens pörte fick ett strålande ljus. Det ordet är inlånat från finska. När bilen kom lite senare var det svenska lån. I Nattavaara användes ordet eeli.
Source
Kaarakka. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-02
tiukka ihminen
Swedish
sträng, stram, hård
Finnish
ankara
Part of speech
adjektiivi
Places
Kätkäsuanto, Vittanki
Example
Kätkäsuanto: Yhä tiukemelle se ottaa (huvudvärk). Vittanki: Mutta kriivaria se pittää tiukala, häätyy istua ku kuppisarvi liikahtamatta.
Source
I Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-02
laapat sivakka lumi
Swedish
skiduslingar
Finnish
kehnot sukset
Part of speech
substantiivi monikko
Places
Väylänvarsi, iänpuoli
Other
Facebook, Väylänvartisten sanakirja. Vertaa klaappa.
Source
Facebook, Väylänvartisten sanakirja. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-01
kekspertti lainasana työ ihminen kirjakieli
Swedish
kexpert, påhittig person
Finnish
kekseliäs henkilö, kekspertti
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi; Meänkielen
Example
Ekspertti tutkii, kekspertti keksii. Kekspertit keksivät esimerkiks meänkielen gramatiikkaa eli kielioppia.
Other
Nytt ord i meänkieli. Experten undersöker, kexperten hittar på, t ex meänkieli grammatik, dess stavning och fonologi. Jfr rasifieerinki, porstuasuomi, rajarasismi etc.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-01
klaappa sivakka lainasana slangi
Swedish
skidusling
Finnish
kehno kulunut suksi
Part of speech
substantiivi
Places
Sieppijärvi, Täräntö, Sieppijärvi.; Ylitornio, Täräntö
Example
Ylitornio: sivakkaklaappa. Täräntö: mitättömäk klaapat.
Other
Plural: klaapat.
Source
I. Tuovinen, Tiesmaa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-01
täräntöläinen eetnisyys lainasana-saame kieli
Swedish
tärendöbo
Finnish
täräntöläinen
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso, Malmikentät; Täräntö, Finska, Tärendö
Example
Dearga är samiska ordet för gödsel, som lär vara närmast besläktade samiska ord för ortnamnet Täräntö. Lanta är det finska ordet för gödsel. Lantalainen är således Jordbrukare, gödselspridare eller gödselfolket helt enkelt. Folket som gödslar sina åkrar och rovland. Täräntöläinen är jordbrukare. Täräntö är jordbruk/gödselstack. Äldre försök till beskrivning: ett samiskt ord. Finskans tärkkä, skarp kurva. Där Tärendö älv rinner ut i Kalix älv är det en skarp kurva. Bönder och renskötare hittar inte på ord utifrån några intellektuella resonemang. Forskarna vågar inte tänka på det jordnära sättet som förklarar det mesta. Det finns inte en forskare i språkvetenskap som förklarar täräntö, täräntöläinen och lantalainen utifrån det mest uppenbara perspektivet. De fruktar att själva ha en nedlåtande syn på tornedalingar. När det finns två parallella exempel räknas det i språkvetenskapen som ett accepterat antagande. Här har vi gott stöd för denna enkla slutsats. Lantalainen och täräntöläinen har samma betydelse. Gödselspridarna åt majrovor och senare potatis som vuxit i mänsklig avföring och kogödsel. Detta var en förfärande syn för samer som inte kunde tänka sig blanda ihop mat med avföring. Därav nedlåtande ord för jordbrukare, som var en gödselspridare som plöjde åker och odlade majrovor i den egna avföringen. Denna association kan vara orsak till att meänkielis ord för gödsel är sonta, inte längre lanta, eftersom de själva är lantalaisia. Se mer i lantalainen, Lannavaara.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-02-26
maksatauti sairhaus
Swedish
leversjuka
Finnish
maksatauti
Part of speech
substantiivi
Places
Alatornio, Kemi
Source
Häll, Kaarakka. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-02-25
maksavika elläin sairhaus
Swedish
leversjuka (ko)
Finnish
maksavika
Part of speech
substantiivi
Places
Kompelusvaara
Example
Kompelusvaara: Se ehtyy lehmä ja alkaa lihohan, syöpi ku hevonen ja ei anna maitoa? Lahata sen häätyy, liha kyllä käytethän, mutta maksa ei.
Source
I Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-02-25
minuriteetti eetnisyys lainasana
Swedish
minoritet
Finnish
vähemmistö
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-02-25
hautajaispuhe hautajaiset
Swedish
begravningstal
Finnish
hautajaissaarna
Part of speech
substantiivi
Example
Meän kieltä 1986: Sven Heikkilä Sakot sai. Proasti Per Boreman piti hautajaispuhetta Matarengin kirkossa, ko entistä poromiestä 960
Source
Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-02-25
hammastikku kalastus
Swedish
redskap för nättillverkning
Finnish
verkkotikku
Part of speech
substantiivi
Places
Leipojärvi
Example
Leipojärvi: Hammastikku ja verkkotikku.
Other
Vertaa kalvuin
Source
Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2021-02-25
lasturanne luonto huusholli työ puu
Swedish
vedhuggningsplats, splint-
Finnish
halkomapaikka, ranne
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi
Other
Arbetsplats där man hugger splintved.
Source
Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-02-25