Mammala ja papala olit aina navettaryysyt päälä kun menthiin navethaan. Haisi väkevä navetta niistä. Piethiin köökin ryysyvaatekrypissä. Kyllä meistäki haisi navetta, mutta kohtapa kaikki koulukläpit haisit navetale. Paitti kauppianpoika joka ei halunu jua lehmänmaitoa, vaan pelkästhään oikeata maitoa tetrasta.
Kun sai maistaa oikeata lehmän maitoa tetrasta kätevästi huomas ette valheelinen lehmänmaito oli paljon rasvasempi. Mamma myi sitä rasvamaitoa koulhuun, ja mie häpesin kun se teki sitä. Ja viimen koulu alko osthaan oikeata tetramaitoa.
Other
Tetraförpackad mjölk kom till Kainulasjärvi ca 1964. Skolan började köpa mjölk i tetra och det krävdes att mjölken är pastöriserad.
Ordet tetra är inlånat från patentet som lade grunden för företaget Tetrapak.
Jellivaarassa vaihtellee villisti kieli. Kerran 1980-luvula myin viinimarjoja Jellivaaran torila. Mies tuli ja halusi ostaa ja jututti minua asiasta. Mutta mie en ymmärtäny kun puolet mitä mies sanoi. Arvelin loput. Ja viimen kysyin mistä päin Suomea te oletta? Savostako? Ei Kilvusta, mies vastas. Kilvo on Nattavaaran ulkopuolela pikku kylä. Ensi kerran en ymmärtäny oman alueen puhekieltä. Mina ulen Kilvusta ja halluu ustaa viinimarjuu, sanui mulle. Sen ymmärsin. Nattavaarassa käytethään sannaa eeli, sähön eestä. Enemän saamelaisia ja ruottalaisia lainasanoja.
Other
Typiskt för gällivarefinskan är ofta avsaknad av vokalharmoni (kylä/kyla), andra I inf. former (hakkaa, hyppaa), extra h-fonem (hahkaa, mehta). Men variationerna är stora mellan byarna. Många byar har övergått till svenska. I Ullatti går dialektgränsen. Där säger man Miehet menthiin methään, vaimot tiskathiin ja ihmiset söithiin. Vilket i Pajala betyder: Männen for till skogen, kvinnorna diskades, människorna åts.
Source
Gällivarebor under 1980-talet..
Writen down by Birger Winsa
Eilen puhuin ittele: Tuoki osti aika ryysyn, vaikka on rahhaa. Mies osti vanhaan traktorin. Onko ryysy ylheiskieltä? Ryysy taitaa olla vanhiin merkitys vaateryysy.
Veikko Pahajoki: Muistan 70-luvula ko nuori mies sanoi töissä ette tuo traktori on ryysy. Sitä saapi pölätä. En ollu ennen kuullu ryysyä konheista käytettävän. Muistasin ette oli Kieksiäisvaarasta. Saattoi olla Jellivaaran kylistäki. Olen varmasti kuullu jälkheenki mutta ei ole jäänheet mielheen niinko ensimäinen kerta.
Other
Sannolikt gällivarefinska som även förekommer i Kainulasjärvi. Jämför romu skrot.
Source
Torbjörn Ömalm, Veikko Pahajoki..
Writen down by Birger Winsa
Kainulasjärvi: Mammala ja papala olit aina navettaryysyt päälä kun menthiin navethaan. Haisi väkevä navetta niistä. Piethiin köökin ryysyvaatekrypissä. Kyllä meistäki haisi navetta, mutta kohtapa kaikki koulukläpit haisit navetale. Paitti kauppianpoika joka ei halunu jua lehmänmaitoa, vaan pelkästhään oikeata maitoa tetrasta.
Other
Användes t ex i ladugård. Kans tryysy. Lån från trasa? Mikko Vaara: Tryysyjä ja traasuja. Jonku kerran pesty ja pääle ve"etty. Käytethään enempi kotijalassa ollessa jokapäiväsessä käytössä.
Juoksengi, Kainulasjärvi: Kyllä vain tässäki on koottu paljon kromua ja romua. Kromuloova oli meiläki. Pientä kromua: kruuvia, rautaa, kaikenlaista kromua.
Other
En kromuloova kan innehålla udda skruvar och muttrar, överbliven spik, kanske en hammare som inte duger att ha i verktygslådan - smått och gott men havilisia.
Lars Mäki, Rajaseutu:
Kyllä se vanhaa traktori raakile oli resuu ! Rikkinäiset paikatutki vaatheet olit ryysyjä !Suomessa on semmonen IrvinGoodman-in hauska iskelmä lauluki Nimeeltä Ryysyranta!
Kemi, joutavia resuja.
Meän kieltä 1986: Ihmisten yhtheenkuuluvaisuus antaa voimaa voittaa elämän raskhaatki rasitukset se oli osa Sinun elämänfilosofiasta, sannoo poika Gunnar perheen kiitospuhheessa 1114