Nyheter

kääntää
Svenska
plöja, vända åker med spade
Finska
aurata
Ordklass
verb
Platser
Jyykeä, Raisinvuono, Raisinvuono, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi; Sammeli
Exempel
Kotona käänethiin sarkoja, karkeita, pelloja ja vainioita.
Källa
Rapola, Liljeblad, Kena, Artimo, B. Winsa: ordbok. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2025-02-07
aurata hushåll
Svenska
plöja
Finska
aurata
Ordklass
verb
Platser
Tornionlaakso
Övrigt
Vertaa kääntää, joka kans merkittee aurata.
Källa
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2025-02-07
mullata hushåll lånord
Svenska
mulla (potatisland när blasten är synlig)
Ordklass
verb
Platser
Tornionlaakso, Malmikentät; Simo, Jyykeä, Raisinvuono, Alatornio, Sodankylä, Kemi
Exempel
Pottumaat mullathaan kesänaikana kun kaali on näkösellä. Tarkouts on ette lisätä multaa potun kaalen pääle ja syrjile. Pottuvelttaa veethiin pitkin vakoja, Yks mies vetomiehenä, aika raskasta hommaa. Ei ole lasten leikkiä kun sanothaan.
Källa
Hannula, Kena, Miettinen, Rapola, Räsänen. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2025-02-07
neuvoa saga
Svenska
ge råd, rådgiva
Finska
neuvoa
Ordklass
verb
Platser
Meänkieli; Parakka
Exempel
Parakka Parakka: Kettu tahtoo harakalta kolmasta poikaa, mutta harakka ei ennää pölkää. Millä se sie hakkaat (puun), eihän sulla ole kirvestä ei veitteä. Kuka sinun neuvoi? Varis! Kompelusvaara: Vaikka sitä neuvothaan.
Källa
I. Tuovinen. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2025-02-07
kääpä trä
Svenska
ticka, utväxt i döende tall, utväxt i björk
Finska
kääpä
Ordklass
substantiv
Platser
Rovaniemi, Kemi
Exempel
Kittilä: Kasuaa pinthan kääpiä.
Källa
Liljeblad, Paloheimo, Artimo. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2025-02-02
aanoa lånord
Svenska
ana, anta
Finska
arvella, olettaa
Ordklass
verb
Övrigt
Svenska ana, sannolikt.
Redigerad
2025-02-02
Mene terhveenä! människa lånord-samiska fras
Svenska
Farväl, lycka med dig!
Finska
Näkemiin!
Ordklass
interjektion
Exempel
Mene tervheenä. Vastaus: Jää tervheenä.
Källa
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.. Nedtecknat av winsa
Redigerad
2025-01-31
siie östfinska vatten väder snö
Svenska
underkylt regn, små snökorn, isaktigt regn
Finska
jäätävä sade
Ordklass
substantiv
Platser
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Exempel
Kainulasjärvi: jo alkaa siitämhään. On siie maassa.
Övrigt
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Källa
Nedtecknat av B. Winsa: ordbok
Redigerad
2025-01-29
hantuuki västfinska lånord hushåll
Svenska
handduk
Ordklass
substantiv
Platser
Juoksengi
Övrigt
västfi, hantuuki s \'handduk\'; östfi pyhe, pyyhe m fl id (ALE 234, SMSA). Tervolassakin mummo puhui näästyyki handtyyki vaksdyyki vaikka ei oltu väylänvarresta.
Källa
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Lars Lampinen. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2025-01-29
siira natur väder vatten
Svenska
underkylt regn
Finska
siide
Ordklass
substantiv
Platser
Väylänvartisten sanakirja
Exempel
Riitettä maassa ja siiraa sattaa. Juoksengissa jokku sanovat että tullee siiaa.
Källa
Väylänvartisten sanakirja. Nedtecknat av winsa
Redigerad
2025-01-29
siitää vatten natur snö
Svenska
regna underfryset regn
Ordklass
verb
Platser
Kainulasjärvi
Övrigt
Vertaa: Riitettä maassa ja siiraa sattaa. Juoksengissa jokku sanovat että tullee siiaa.
Källa
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.. Nedtecknat av B. Winsa: ordbok
Redigerad
2025-01-29
resunen människa
Svenska
slarvig
Finska
huoleton
Ordklass
adjektiv
Övrigt
Resunen mies
Källa
Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2025-01-28
resunen människa
Svenska
slarvig; trasig, söndrig
Finska
huoleton; rikkinäinen
Ordklass
adjektiv
Platser
Rovaniemi, Kemi: Resuset kengät.
Källa
Kaarakka, Hämäläinen. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2025-01-28
jälkilöyly bastu
Svenska
eftervärme i bastu
Finska
jälkilöyly
Ordklass
substantiv
Platser
Tornionlaakso
Källa
Birger Winsa. Nedtecknat av winsa
Redigerad
2025-01-26
joutilo människa
Svenska
ledig, tillgänglig person
Ordklass
substantiv
Platser
Kainulasjärvi
Källa
Birger Winsa. Nedtecknat av winsa
Redigerad
2025-01-25
rönkätä medicin lånord
Svenska
röntga
Finska
röntgenkuvata
Ordklass
verb
Platser
Juoksengi
Källa
Lars Lampinen. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2025-01-25
friskautua medicin lånord kropp
Svenska
tillfriskna
Finska
parantua, toipua
Ordklass
verb
Källa
Matti Junes, född i finska Tornedalen. Nedtecknat av Lars Lampinen, Unbyn Boden
Redigerad
2025-01-25
makkara ramsa mat
Svenska
korv, falukorv
Finska
makkara
Ordklass
substantiv
Platser
Hela Tornedalen; Kainulasjärvi
Exempel
Kainulasjärvi: Paistama makkaraa ruaksi. Ramsu: Makkara matkusti pitkin tietä, viimen se halkesi pois.
Övrigt
Vertaa verimakkara, pylsy.
Källa
Birger Winsa. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2025-01-25
parkkeerinki lånord plats
Svenska
parkering, -plats
Finska
pysäköintialue
Ordklass
substantiv
Platser
Tornionlaakso
Exempel
Tuossapas hyvä parkkeerinki.
Källa
Birger Winsa. Nedtecknat av winsa
Redigerad
2025-01-25
parkki lånord plats
Svenska
park
Finska
puisto
Ordklass
substantiv
Platser
Tornionlaakso
Källa
Birger Winsa. Nedtecknat av winsa
Redigerad
2025-01-25
parkki plats lånord
Svenska
statligt skogsområde
Finska
metsäalue
Ordklass
substantiv
Platser
Meänkieli; Parakka
Exempel
Parakka Parakka: Ampuva koko kruunumparkki.
Övrigt
< ruotti
Källa
I. Tuovinen. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2025-01-25
parkki lånord trä
Svenska
bark, ämne under bark och under näver, mellan trä och bark/näver
Finska
kaarna
Ordklass
substantiv
Platser
Meänkieli; Sieppijärvi, Muonio
Övrigt
Jukkasjärvi: Ensim koijumparkki.
Källa
I. Tuovinen, Valonen, Tiesmaa. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2025-01-25
faaly, -makkara lånord mat
Svenska
falukorv
Finska
makkara
Ordklass
substantiv
Platser
Tornionlaakso
Exempel
Ennen söithiin paljon faalymakkaraa.
Källa
Birger Winsa. Nedtecknat av winsa
Redigerad
2025-01-25
barkki hushåll trä lånord kläder medicin
Svenska
bark
Finska
kaarna
Ordklass
substantiv
Platser
Rovaniemi, Jyykeä, Kittilä, Sodankylä, Kemi, Svappavaara, Jukkasjärvi
Exempel
Rovaniemi Rovaniemi, Jyykeä, Kittilä, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi, Kemi, Svappavaara, Jukkasjärvi: Se teki Jaakom muori yheksäm puun parkista juoman keitti (poltheen lääkheeksi). Petter Turtola ca 1930: Tuli yksi mies Moskojärvestä joka kutsuthin Moskin -Heikki, Se sano että sulla poika mätäne jalka eikä sinusta yksikhän piä varia ,Mutta kyllä minä tehen voithen että heitä mätänemästä,Se meni ulos ja nouti kojupölkyn, Sitten se otti pois tuohen ja krapasi parkin ja pani panhun kiejumhan. Se vesi tuli aivan punainen , Sitten se laski sen hurstin läpi että ei tullu yhtän roska ,Kaksi kerta päivässä pin kauhalla ammelta sitä vettä ,Hava heiti mätänemästä ja haisemasta ja rupesi paranemhan. Sitten käski likutta ja sujuta että se tule sujumhan. Nin sain jalan paranenmhan mutta aina se on haittanut ,
Övrigt
< ruotti, barkvatten för färgning och bearbetning av skinn, ämne för beredning av skinn, bark från al el vide Vittanki, Parakka, Jellivaara, , Jukkasjärvi, Enontekiö, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Kompelusvaara: Sysitty parkki pois, se karpu, petäjhään asti. Jukkasjärvi, Kompelusvaara: Nauvan vuota se tarttee pitemän ajan, ja eikhään...
Källa
I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen, Kaarakka, Petter Turtola. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2025-01-25