Arto Baas: Isävainajan kans otima laikkoa vanhaantaphaan .Isä teki tuohiportan ja sammalheishiin pani sotkanmunat..Neljä munnaa hääty jättää uuhun (sotka ossaa lukea neljhään sanothiin) sillon se aina munnii lukunsa täytheen, muuten se hylkää pesän. Mutta ei tehty ko kahesti samale sotkale ettei se rasitu.
Veikko Pahajoki: Muistan ette tuommosia räknäyksiä oli ennen. Jokku sotkanaarhaat pääsi hurjhiin munamäärhiin. Kymmenissä räknäthiin.
Arto Baas: Semmosissa määrissä oli kyse monesti yhteispesinästä jos kyse ei ole munituksesta.mieki ole monesti kokenu semmosia uita ja vieläpä Ungelon tai Lehmäkoskelon kans yhteisiä uita.
Arto Baas
Tuhonvälttämiseksi hääty nähhä käelä...kovetelthiin onko hautominen jo alkanu...sen tunsi munien lämpötilasta ja kunka oli peitelty untuvhiin.. Sommaa ja tähelistä ja kunnioituksella tehtävää hommaa
Övrigt
Vertaa munauu id. Ante Aikio: THE SAAMI LOANWORDS
IN FINNISH AND KARELIA
Källa
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja, Ante Aikio.
Nedtecknat av B. Winsa: ordbok
Kuolajärvi: Kuukkeli ennustaa saalista (jahissa). Kittilä: Kuukkeli on onnen lintu.
Kuukkeli = lapinnärhi, kuusanka - vanhojen uskomusten mukaisesti poromies suojelee kuukkelia, onnen lintua - kuukkeli on myös sielun lintu, johon kuolleen poromiehen henki siirtyy. Lähe: https://www.tunturisusi.com/lappi/
Övrigt
Vertaa kuukhainen Latin Perisoreus infaustus. Seppo Leinonen:
Kuukkelia sanottiin onnenlinnuksi kun ilmestyi metsässä. Yleensä tulevat nuotiolle ruuantoivossa.
Källa
Artimo, Liljeblad, Paloheimo, Väylänvartisten sanakirja, https://www.tunturisusi.com/lappi/.
Nedtecknat av Birger Winsa
Tuomo Korteniemi: Hoolin Heikki (1851-1937) oli molemin puolin Väylää ristillisyyvessä hyvin tunnettu saarnamies sata vuotta sitten, kotosin Suomen puolen Karungista. Kainulasjärvessä: Puhhuu kun Hoolin pappi. Talar mycket och osammanhängande. Nedlåtande fras.
Rovaniemi, Kittilä, Kemi, Kompelusvaara, Alatornio, Korpilompolo, Ylitornio, Enontekiö, Jukkasjärvi, Jellivaara, Parakka, Kompelusvaara: Oikhein krapisee vikatheessa se lappalainen. Svappavaara: Net ei ole nykyset lappalaiset muuta ku panna hännäm persheessen ja laukottaa kivelihön, sinne omhan tunturhiinsa, ettei vuotuttais jäljekhän. Ullatti.
Källa
I. Tuovinen, Aejmelaeus, Kaarakka, Paavola, Artimo.
Nedtecknat av Birger Winsa
Svappavaara: Lappalaisella se kyllä ruoka on. Mutta mitäs lantalaisela on nälkävuosina? Muuta ku nälkä ja pitka tie. Vittanki: Lapin lantalaiset. Sanonta: Missä lappi pakenee, sielä lanta sakenee. Liakkaborna kallade tidigare vojakkalabor med öknamnet lantalaiset. Klart nedlåtande benämning. Det har av J Vahtola tolkats som att samer mötte gödselspridande jordbrukare i Vojakkala.
Övrigt
Ibland nedlåtande. Välistä alentava. Syy sihen on luultavasti ette lantalainen merkittee sontalainen. Saamelaisten nimitys maanviljelijöistä. Tänä päivänä sitä ymmärethään maalaisena ja siis neutraali nimitys. Lantalaiset on nyt suomenkieliset, ruottinkieliset, norjankieliset ja saamenkieliset maanviljelijät.
Källa
I. Tuovinen, Airila, Itkonen, Kena, J Vahtola.
Nedtecknat av Birger Winsa
Kompelusvaara: Mitä länsi näyttää sen se täyttää (hyvä tuuli ja suunta), Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Arpela, (ylheinen), Kainulasjärvi, Kompelusvaara: Lännessä on noussu niin koa viha iänpuolisia vasthaa (lestaatiolaisuus).
Källa
I. Tuovinen, Artimo, Kaarakka.
Nedtecknat av Birger Winsa
Viktor Brännström: Det var Ruijamigranterna från Tornedalen som kom tillbaks med berättelser om pissperkit. De engelska gruvföretagen som verkade i Ruija gjorde undersökningsresor till olika ställen i Norra Ishavet . De gillade att som besättning ha folk från Tornedalen och kväner för att dessa klarade av svårigheter på ett bra sätt. Noan Selma var ett annat sådant mål. Novaja Semlja. De kom hem fulla med berättelser om sina äventyr och alla trodde inte på dem. Fortfarande finns ett ordstäv från den tiden kvar när man misstänker att en berättelse är väl fantastisk. Niin ko ennen Norjassa. Därav några fraser om kylan och mörkret. Se Pissperi.
Källa
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Nedtecknat av Birger Winsa
"Pimeä ko Pispärkissä". Sanothiin ennen. Vieläki kuulee Tornionlaaksossa: "kylmä ko pissbergissä!
Övrigt
Viktor Brännström: Det var Ruijamigranterna från Tornedalen som kom tillbaks med berättelser om pissperkit. De engelska gruvföretagen som verkade i Ruija gjorde undersökningsresor till olika ställen i Norra Ishavet. De gillade att som besättning ha folk från Tornedalen och kväner för att dessa klarade av svårigheter på ett bra sätt. Noan Selma var ett annat sådant mål. Novaja Semlja. De kom hem fulla med berättelser om sina äventyr och alla trodde inte på dem. Fortfarande finns ett ordstäv från den tiden kvar när man misstänker att en berättelse är väl fantastisk. Niin ko ennen Norjassa.
Källa
I Tuovinen, Viktor Brönnström.
Nedtecknat av Birger Winsa