dimma som lägger sig som ånga på nätter efter en varm sommardag? dimma efter ren? dimma vinter och höst
Finska
sumu
Ordklass
substantiv
Exempel
Kätkäsuanto, ei näek kauas, on umua, Sieppijärvi, Kompelusvaara, Sieppijärvi, (ylheinen), Enontekiö, (ylheinen), Kolari, Jukkasjärvi, Vettasjärvi, Täräntö umu nousee ilmhaan, dimma som stiger ur sjö eller tjälfrusen mark
Arto Baas: Isävainajan kans otima laikkoa vanhaantaphaan .Isä teki tuohiportan ja sammalheishiin pani sotkanmunat..Neljä munnaa hääty jättää uuhun (sotka ossaa lukea neljhään sanothiin) sillon se aina munnii lukunsa täytheen, muuten se hylkää pesän. Mutta ei tehty ko kahesti samale sotkale ettei se rasitu.
Veikko Pahajoki: Muistan ette tuommosia räknäyksiä oli ennen. Jokku sotkanaarhaat pääsi hurjhiin munamäärhiin. Kymmenissä räknäthiin.
Arto Baas: Semmosissa määrissä oli kyse monesti yhteispesinästä jos kyse ei ole munituksesta.mieki ole monesti kokenu semmosia uita ja vieläpä Ungelon tai Lehmäkoskelon kans yhteisiä uita.
Arto Baas
Tuhonvälttämiseksi hääty nähhä käelä...kovetelthiin onko hautominen jo alkanu...sen tunsi munien lämpötilasta ja kunka oli peitelty untuvhiin.. Sommaa ja tähelistä ja kunnioituksella tehtävää hommaa
Övrigt
Vertaa munauu id. Ante Aikio: THE SAAMI LOANWORDS
IN FINNISH AND KARELIA
Källa
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja, Ante Aikio.
Nedtecknat av B. Winsa: ordbok
Kuolajärvi: Kuukkeli ennustaa saalista (jahissa). Kittilä: Kuukkeli on onnen lintu.
Kuukkeli = lapinnärhi, kuusanka - vanhojen uskomusten mukaisesti poromies suojelee kuukkelia, onnen lintua - kuukkeli on myös sielun lintu, johon kuolleen poromiehen henki siirtyy. Lähe: https://www.tunturisusi.com/lappi/
Övrigt
Vertaa kuukhainen Latin Perisoreus infaustus. Seppo Leinonen:
Kuukkelia sanottiin onnenlinnuksi kun ilmestyi metsässä. Yleensä tulevat nuotiolle ruuantoivossa.
Källa
Artimo, Liljeblad, Paloheimo, Väylänvartisten sanakirja, https://www.tunturisusi.com/lappi/.
Nedtecknat av Birger Winsa
Tuomo Korteniemi: Hoolin Heikki (1851-1937) oli molemin puolin Väylää ristillisyyvessä hyvin tunnettu saarnamies sata vuotta sitten, kotosin Suomen puolen Karungista. Kainulasjärvessä: Puhhuu kun Hoolin pappi. Talar mycket och osammanhängande. Nedlåtande fras.
Rovaniemi, Kittilä, Kemi, Kompelusvaara, Alatornio, Korpilompolo, Ylitornio, Enontekiö, Jukkasjärvi, Jellivaara, Parakka, Kompelusvaara: Oikhein krapisee vikatheessa se lappalainen. Svappavaara: Net ei ole nykyset lappalaiset muuta ku panna hännäm persheessen ja laukottaa kivelihön, sinne omhan tunturhiinsa, ettei vuotuttais jäljekhän. Ullatti.
Källa
I. Tuovinen, Aejmelaeus, Kaarakka, Paavola, Artimo.
Nedtecknat av Birger Winsa
Svappavaara: Lappalaisella se kyllä ruoka on. Mutta mitäs lantalaisela on nälkävuosina? Muuta ku nälkä ja pitka tie. Vittanki: Lapin lantalaiset. Sanonta: Missä lappi pakenee, sielä lanta sakenee. Liakkaborna kallade tidigare vojakkalabor med öknamnet lantalaiset. Klart nedlåtande benämning. Det har av J Vahtola tolkats som att samer mötte gödselspridande jordbrukare i Vojakkala.
Övrigt
Ibland nedlåtande. Välistä alentava. Syy sihen on luultavasti ette lantalainen merkittee sontalainen. Saamelaisten nimitys maanviljelijöistä. Tänä päivänä sitä ymmärethään maalaisena ja siis neutraali nimitys. Lantalaiset on nyt suomenkieliset, ruottinkieliset, norjankieliset ja saamenkieliset maanviljelijät.
Källa
I. Tuovinen, Airila, Itkonen, Kena, J Vahtola.
Nedtecknat av Birger Winsa
Kompelusvaara: Mitä länsi näyttää sen se täyttää (hyvä tuuli ja suunta), Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Arpela, (ylheinen), Kainulasjärvi, Kompelusvaara: Lännessä on noussu niin koa viha iänpuolisia vasthaa (lestaatiolaisuus).
Källa
I. Tuovinen, Artimo, Kaarakka.
Nedtecknat av Birger Winsa